Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kuusisen hallituksen kotiläksyt olivat jääneet tekemättä

Lippu jäi nostamatta Suomen presidentinlinnan harjalle.

Kuusisen ”palatsi” eli Terijoen hallituksen ”päämaja” kunnostettavana kesällä 2019. Kuva: Joel Vainonen

Talvisotaa oli ehditty käydä vain vuorokausi, kun Neuvostoliitto ilmoitti, että vallatussa Terijoen kaupungissa oli perustettu Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan Kansanhallitus pääministerinä Otto-Wille Kuusinen.

Kuusinen kuului sisällissodan aikana punaisten johtoon ja pakeni sodan loppuvaiheessa Neuvosto-Venäjälle. Suomessa Kuusisen hallitus tuli tunnetuksi myös Terijoen hallituksena.

Kansanhallituksen salamannopea perustaminen kertoo, että hallituksen perustamista oli pohjustettu ennakkoon, ja että Mainilan laukaukset olivat olleet vain tarvittava provokaatio suunnitellulle sodalle.

Suomen ja Neuvostoliiton väliset neuvottelut Moskovassa olivat katkenneet marraskuun puolivälissä, kun Suomen hallitus ilmoitti, ettei se suostu Neuvostoliiton vaatimuksiin. Suomalaisvaltuuskunta palasi Helsinkiin 15. marraskuuta. Samana päivänä Stalin kutsui sotilasjohdon ja lähimmät avustajansa seitsemän tuntia kestäneeseen neuvotteluun. Sen päätteeksi Stalin teki päätöksen, että on ryhdyttävä kiireellisesti valmistelemaan hyökkäystä Suomeen.

Ennakkovalmisteluista huolimatta Kuusisen hallituksen kotiläksyt olivat jääneet tekemättä. Hallituksella ei ollut reaaliaikaista käsitystä Suomessa vallitsevista oloista, ja jos olikin, niistä ei piitattu (jos oma näkemys oli ristiriidassa tosiasioiden kanssa sen pahempi tosiasioille).

Talvisodan puhjettua pääministeriksi valitun Risto Rytin hallitukselle povattiin pikaista loppua.

– Nyt kun tämä taantumusherra on asetettu kansanvastaisen hallituksen johtoon ja kun tämän hallituksen valta-alueilla sotadiktatuuria hoitaa kansan pyöveli Mannerheimin upseerihurtat, ei tälle hallitukselle ole jäänyt laillisuuden varjoakaan. Se on vallankaappaajain, kansan vihollisten hallitus, jonka elinpäivät ovat jo helposti laskettavissa muutamissa viikoissa, jyrisi Kuusisen hallituksen pää-äänenkannattaja Kansan Valta -lehti.

Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan Kansanhallituksen eli Kuusisen hallituksen pää-äänenkannattaja Kansan Valta -sanomalehti. Kuva: ESS Harjoittelija

Vastoin lehden ennustusta Ryti jatkoi pääministerinä vuoden 1940 lopulle asti, jolloin hänet valittiin presidentiksi Kyösti Kallion erottua terveydellisistä syistä.

Joulukuun 1. päivänä annettuun Suomen kansahallituksen julistukseen sisältyi puolestaan lupauksia muun muassa kahdeksan tunnin työpäivästä, työttömyyden lopettamisesta sekä suurtilojen pakkolunastuksista.

Tosiasiassa kahdeksan tunnin työpäivä oli toteutettu Suomessa jo 22 vuotta aikaisemmin, työttömyys oli vähäistä ja kausiluonteista. Suurtilat olivat käytännössä lakanneet olemasta vuoden 1918 torpparilain ja vuoden 1922 Lex Kallion myötä.

Suomessa ei myöskään löytynyt kaikupohjaa kansanhallituksen näkemykselle, kuinka ”Suomen kansanjoukot ottavat valtavalla innostuksella vastaan uljaan, voittamattoman Punaisen Armeijan ja tervehtivät sitä tietäen, että Punainen Armeija saapuu Suomeen ei valloittajana, vaan kansamme ystävänä ja vapauttajana”.

Joel M.Vainonen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi