Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kukaan ei tiedä varmasti, miten hoitotakuu kokonaisuudessaan toteutuu

Kiireettömään hoitoon perusterveydenhuollossa pitäisi päästä kolmen kuukauden sisällä. Tilastot ovat kuitenkin puutteellisia tai jopa "hyvin epäluotettavia".

Valvirasta kerrotaan, että perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn valvontaa on tarkoitus vahvistaa ensi vuonna. Kuva: Sami Lettojärvi

Hoitotakuun toteutumisen arviointi on lähes mahdotonta, sillä kukaan ei tiedä todellista kiireettömän hoidon jonotilannetta perusterveydenhuollossa.

Tietoja hoitotakuun toteutumisesta pidetään nimittäin joko "hyvin epäluotettavina" tai "ei täysin luotettavina". Asia selviää Uutissuomalaisen kyselystä kuudelle aluehallintovirastolle eli aville.

Todellisuudessa tilanne oli aivan toinen. aluehallintoylilääkäri Laura Blåfield, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kerää hoitotakuutiedot terveyskeskuksittain. Kiireettömään hoitoon pitäisi päästä kolmen kuukauden sisällä.

Aluehallintoylilääkäri Laura Blåfield Länsi- ja Sisä-Suomen avista pitää tietoja hyvin epäluotettavina.

– Taannoin THL:n tilasto osoitti, että hoitotakuu oli ylittynyt suun terveydenhuollossa yksittäisellä potilaalla. Todellisuudessa tilanne oli aivan toinen: hoitoon pääsyä odotti yli hoitotakuurajan noin 900 potilasta.

Pohjois-Suomen avin terveydenhuollon ylitarkastajan Marja-Leena Arffmanin mukaan hoitotakuutietoja ei ehditä täyttää terveyskeskuksissa.

– Tilastointi pitäisi sälyttää muiden kuin lääkäreiden tehtäväksi.

Etelä-Suomen avin aluehallintoylilääkäri Jaana Mäkelän näkemys on, että tietojen kirjaamisessa ja tarkkuudessa on puutteita.

– On esimerkiksi mahdollista, että toimijoilla menee kiireetön ja kiireellinen hoito sekaisin. Tiedot eivät myöskään välity kaikista potilastietojärjestelmistä THL:lle.

Työnantajan vastuulla on huolehtia siitä, että työntekijät merkitsevät potilastietojärjestelmiin hoitotapahtumista tarvittavat tiedot THL:n rekisteriin, muistuttaa aluehallintoylilääkäri Sari Kemppainen Lapin avista.

– Valitettavasti työntekijöiden perehdytyksessä ja valvonnassa on tältä osin puutteita.

Aluehallintovirastot ovat vuodesta 2010 lähtien ratkaisseet 231 kantelua, joiden syynä on ollut hoitotakuun toteutumattomuus perusterveydenhuollossa.

– Kanteluiden määrä ei välttämättä kerro ongelman esiintyvyyttä, sanoo ryhmäpäällikkö Kirsi Liukkonen Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta.

– Meillä on ihmisryhmiä, jotka eivät kantele, sillä he voivat olla hyvinkin vaikeassa elämäntilanteessa tai muuten haavoittuvassa asemassa.

Tästä syystä suunnitelmaperusteiselle valvonnalle on Liukkosen mukaan tarvetta.

– On tärkeää, ettei (ongelmien esiintuonti) ole kiinni siitä sattumanvaraisuudesta, kanteleeko joku, hän huomauttaa.

Itä-Suomen avin ylitarkastaja Taija Liukkonen katsoo, että julkiseen keskusteluun nähden ilmoituksia hoitoon pääsyyn liittyen tulee hyvin vähän kuntalaisilta tai sosiaali- ja terveysalan ammattilaisilta.

– Suuria ylityksiä ei ole tilastojen mukaan missään alueen kunnissa. Julkisuudessa on kuitenkin paljon keskustelua ongelmista saada alueelle, etenkin suurimpien kaupunkien ulkopuolelle, perusterveydenhuollon lääkäreitä.

Yksi Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelman keskeisistä tavoitteista on se, että kiireettömään hoitoon pitäisi jatkossa päästä seitsemässä päivässä.

Tänä vuonna perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy on ollut yksi Valviran ja avien suunnitelmallisen valvonnan painopisteistä.

– Uusi valvontaohjelma on suunnitteilla ja siinä on ajatuksena vahvistaa perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn valvontaa, kertoo Valviran Liukkonen.

Valvira ja laillisuusvalvoja ovat kiinnittäneet huomiota siihen, että ongelmana perusterveydenhuollossa on nimenomaan ollut lääkärille pääsy.

Liukkonen on tyytyväinen siihen, että hoitotakuu tiukentuu.

– Kolme kuukautta on pitkä aika.

Kyselyn tuloksia

Selvityspyyntö perään

Uutissuomalaisen kyselyn mukaan aluehallintovirastot (avit) lähettävät selvityspyynnöt niihin kuntiin, joilta tiedot odotusajoista puuttuvat. Länsi- ja Sisä-Suomen avin Laura Blåfield kertoo, että näin toimitaan, jos kunnan nettisivuiltakaan ei löydy ajantasaista tietoa. Laiminlyönti johtaa hallinnolliseen ohjaukseen. Yhdessäkään avissa ei ole annettu uhkasakkoa perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn odotusajoista johtuen, toisin kuin suun terveydenhuollossa.

Aveilta kysyttiin myös, onko niiden alueella "mallikuntaa", jossa kaikki tai lähes kaikki potilaat pääsisivät kiireettömään hoitoon perusterveydenhuollossa alle viikossa. Pohjois-Suomen avi nostaa esiin Limingan ja Kempeleen ("ei yhtään reklamaatioita"), Länsi- ja Sisä-Suomen avi muun muassa Pihtiputaan (lääkärille "samana päivänä") ja Punkalaitumen ("1 viikossa"). Pihtiputaalta kerrotaan, että lääkärille on viime aikoina päässyt 1–16 päivässä.

Sanna Inkinen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi