Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Sotasurmat-sivuston päivityksessä löytyi 1 600 sisällissodan ennestään tuntematonta vainajaa, lähes kaikki uhreista punaisia

Filosofian maisteri Ilkka Jokipii Kansallisarkistosta arvioi, että sisällissodan aikaan kuolleiden luku saattaa vielä kasvaa. LEHTIKUVA / Roni Rekomaa

Vuoden 1918 sisällissodassa kuolleita on ainakin 1 600 enemmän kuin on aiemmin tiedetty. Suurin osa näistä kuolleista oli punaisia, valkoisia on joukossa vain kymmenen. Asia selviää Kansallisarkistossa tänään julkistetusta Suomen sotasurmat -tietokannan päivitetystä versiosta, joka kantaa nyt uutta nimeä Sotasurmasampo 1914–1922.

Suurin osa, yhteensä noin 780, nyt löydetyistä kuolleista kaatui taistelussa. Liki 430 ammuttiin ja noin 380 kuoli vankileireillä. Lisäksi 18 ihmisen kerrotaan kadonneen.

Kuolleiden luku saattaa vielä kasvaa, kunhan tiedostoihin saadaan lisättyä vuoden 1918 leskien avustuskomitean aineistossa olevat tiedot noin 350 ennestään tuntemattomasta kuolintapauksesta, kertoo filosofian maisteri Ilkka Jokipii Kansallisarkistosta. Hän on ollut mukana uuden tietokannan suunnittelussa.

– Leskien aineistoja joudutaan vielä tarkistamaan. Ne ovat leskien kertomuksia, joten niiden totuudenmukaisuudesta ei aina tiedä. Moni (mies) on esimerkiksi paennut Venäjälle eikä ole ikinä ollut yhteydessä (Suomeen jääneeseen) vaimoonsa, Jokipii kertoo.

Uudessa Sotasurmasammossa on nyt tiedot yli 41 500 ihmisestä, jotka kuolivat vuosina 1914–1922. Heistä valtaosa kuoli sisällissodan taisteluissa ja sodan jälkitapahtumissa.

Jokipiin mukaan Sotasurmasampoon tehtiin myös noin 2 700 isompaa korjausta jo olemassa oleviin tietoihin.

Uusia kuolintapauksia tullee vielä esille

Sotasurmasammon uudet tiedot ovat Jokipiin mukaan peräisin useista lähteistä.

– Esimerkiksi raastuvanoikeuksien kuolleeksijulistamisasiakirjat ovat olleet tärkeä lähde. Tärkeitä ovat myös olleet muun muassa rippikirjat, sanomalehtien kuolinilmoitukset ja valtiorikosoikeuden syyttäjistön arkisto.

Jokipii antaa suuren tunnustuksen tietokirjailija Tauno Tukkiselle, joka on vuosikausia tehnyt sisällissodan uhreja koskevia tutkimuksia. Tukkinen samoin kuin filosofian tohtori Tuomas Hoppu ovat olleet tiiviisti mukana päivitystyössä.

Jokipii uskoo, että uusia kuolintapauksia tulee tulevaisuudessa esille vielä jonkin verran, joskaan ei niin suurta määrää kuin nyt.

– Sähköpostiin oli jo tullut yksi palaute, jossa henkilö ilmoitti, ettei hänen sukulaistaan löydy (tiedoista).

Palautetta voi edelleen antaa, sillä hanke jatkuu vuoden loppuun asti.

– Tietokannan päivitys pitäisi saada säännöllisemmäksi, Jokipii sanoi.

Edellisen kerran tietokantaa päivitettiin 15 vuotta sitten.

Helpompi käyttää kuin Suomen sotasurmat -projektin nettisivut

Miksi Suomen sotasurmat -tietokanta piti päivittää Sotasurmasammoksi?

– Siihen on varmaan monta syytä. On uudet lähteet ja on tullut paljon palautetta, jonka suhteen itse dataa on päästy päivittämään. Lisäksi dataa saadaan linkitettyä muihin datoihin, muihin lähteisiin, kertoo kehittämispäällikkö Vili Haukkovaara Kansallisarkistosta.

Sotasammon taontaa Kansallisarkisto on tehnyt yhteistyössä Aalto-yliopiston kanssa.

Päivitetty versio on Haukkovaaran mukaan tavalliselle kansalaiselle helppokäyttöisempi kuin maaliskuussa 2002 avattu Suomen sotasurmat -projektin nettisivu.

– Mutta ainahan löytyy parannettavaa, hän lisää.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi