Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

"Jossain vaiheessa ollaan selkä seinää vasten" – alivaltiosihteeri Päivi Nerg arvioi väen loppuvan kunta- ja sote-alalta, kun 170 000 jää eläkkeelle

Alivaltiosihteeri Päivi Nergin mukaan Uusimaa on nyt sote-uudistuksen kipupiste ja uudistus ei etene ennen Uudenmaan erillisratkaisua. Kuva: Sami Saarenpää

Alivaltiosihteeri Päivi Nerg varoittaa kunta- ja sotealan työvoimapulasta. Julkisen sektorin eläköitymisluvut ovat olleet tiedossa jo pitkään, mutta tilanteen vakavuuteen ei ole vieläkään havahduttu. Jos nykykehityksen annetaan jatkua ennallaan, rahat ja käsiparit loppuvat.

– Kaikki valmistuvat nuoret pitäisi sijoittaa julkisen puolen sote-palveluihin, mutta se mahdotonta, Nerg sanoo ja jatkaa.

– Työperäinen maahanmuutto ei vedä ollenkaan. Miten työvoima riittää tässä maassa?

Seuraavien kymmenen vuoden aikana kunta-alalta siirtyy eläkkeelle vajaat 170 000 henkilöä, mikä on miltei kolmasosa kaikista kuntatyöntekijöistä. Valtionhallinnon henkilöstöstä useampi kuin joka kolmannes eli 36 000 henkilöä eläköityy vuoteen 2028 mennessä.

Nergin mukaan haasteena on väestön keskittyminen ja ikääntyminen. Väestö kasvaa ainoastaan suurissa yli sadantuhannen asukkaan kaupungeissa.

Kuntarakenne on junnannut paikallaan. Suomessa on yhä yli 300 kuntaa, joista yli 200:ssa on alle 10 000 asukasta. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2040 Suomessa on 142 kuntaa, joissa on alle 5 000 asukasta.

Nergin mukaan julkisen talous ei kestä sitä, että julkisella puolella on niin paljon pieniä organisaatioita. Niillä on jo nyt vaikeuksia palvelujen tuottamisessa. Hän muistuttaa, että soten kaatuminen käynnisti yt-neuvottelut monissa kunnissa ja sote-kuntayhtymissä.

– Nykyinen julkinen rakenne kuntakentässä vaatii vahvempia rakenteita. Keinoinahan on joko kuntaliitokset tai sote-ratkaisun tuomat muutokset, mutta ei pakolla, koska pakkoliitokset eivät ole hallitusohjelmassa, mutta suosittelemme etsimään ratkaisuja.

Sote-ratkaisulla Nerg tarkoittaa sitä, että kuntien tehtäviä siirrettäisiin itsenäisille sote-alueille, joilla on kuntia leveämmät hartiat tuottaa palveluja.

– Pyrimme kaikin keinoin ratkaisuihin vapaaehtoisuuden kautta, mutta luulen, että jossain vaiheessa tullaan selkä seinää vasten tilanteeseen, että pitää miettiä lainsäädännöllisiä keinoja.

Nerg arvioi, että ratkaisujen tekemistä on siirretty, koska päätösten tekeminen on ollut poliitikoille vaikeaa. Vaikeuksia on aiheuttanut se, että ratkaisut koskettavat kansalaisia eri puolilla Suomea.

– Kyvyttömyys tuoda analyyseja missä mennään, faktoja eri ratkaisuvaihtoehdoista sekä yhteinen kyvyttömyys uskaltaa tehdä ratkaisuja, joista tulee huuto, Nerg arvioi tilannetta.

– Uusimaa on se kipupiste ja Uudenmaan ratkaisun saaminen vuodenvaihteessa, Nerg vastaa kysymykseen sote-uudistuksen nykyvaiheesta.

Nergin mukaan ratkaisun löytäminen ei ole helppoa, sillä malli on vasta löytynyt. Ennen Uudenmaan erillisratkaisua sote ei nytkähdä eteenpäin.

– Nyt pitäisi mennä sisälle vaikeisiin kysymyksiin, Nerg sanoo. Niistä hän mainitsee rahoitusratkaisut sekä järjestämisvastuun maakuntien sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kesken.

Hallitus valmistelee parhaillaan Uudenmaan sote-erillisratkaisua. Yhden ison Uudenmaan maakunnan sijaan Uudenmaan alueelle on syntymässä useampi maakunta ja yksi maakunnan kaltainen kaupunki. Helsingin ulkopuolinen Uusimaa jaettaisiin neljään itsehallintoalueeseen, joita voi nimittää myös maakunniksi.

– Kaikkemme teemme, että soten viides tuotantokausi valmistuisi, Nerg vastaa kysymykseen, tuleeko sote valmiiksi tällä hallituskaudella.

Sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvavat vuoteen 2035 mennessä keskimäärin noin 4,5 prosenttia vuodessa. Nergin mukaan nyt ei ole tulossa sen tyyppistä kustannusleikkuria kuin viime hallituskaudella. Sellaista ei ole hallitusohjelmassa.

Nerg kuitenkin sanoo, että soteen täytyy löytyä kustannuksia hillitsevät mekanismit, sillä piikki ei voi olla automaattisesti auki. Valtio ei voi maksaa kaikkea, jos kustannukset kasvavat.

Juttua korjattu 23.11.2019 kello 16.37.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi