Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja varoittaa Helsinkiä tulvasta, joka voi yltää Presidentinlinnan ikkunoiden tasalle – yhtenäinen vesimassa voi nousta Itämerellä yli kolme metriä ilmastonmuutoksen takia

Joulukuu on lämmennyt ilmastonmuutoksen takia Suomessa kaikkein eniten, jopa viisi astetta.

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski kertoo joulukuun muuttuneen kaikkein eniten ilmastonmuutoksen takia. Kuva: Sami Saarenpää

Kun ilmastonmuutoksesta puhutaan, vallan saavat usein kauhuskenaariot tai toisaalta epäusko ja kieltäminen.

Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski puhuu mieluusti kuitenkin faktoista. Niistä asioista, jotka me tiedämme varmasti ilmastonmuutoksesta mittaustulosten perusteella.

Damski puhui lauantaina Kasvatus- ja opetusalan suurtapahtumassa KEOS2019:ssä aiheesta Ilmastonmuutos – missä mennään?

Keskilämpötila nousussa

Mittausten perusteella tiedetään kiistatta, että maailman globaali keskilämpötila on noussut vuodesta 1850 nykyhetkeen mennessä noin asteen verran. Toinen fakta on, että arktisen alueen jääpeite on pienentynyt.

Tiedetään myöskin se, että lämpeneminen ei ole jakautunut maapallolle tasaisesti, vaan arktiset alueet ovat lämmenneet noin kaksi kertaa niin paljon kuin maapallon keskiset osat.

– Suomi on lämmennyt esiteolliselta ajalta tähän päivään mennessä 150 vuodessa keskimäärin yli kaksi astetta, Damski kertoo.

Talvet lämpenevät

Eniten Suomessa ovat lämmenneet talvikuukaudet, erityisesti joulukuu.

– Joulukuun keskilämpötila on noussut tähän mennessä esiteolliselta ajalta jo lähes viisi astetta. Vanhemmat ihmiset saattavat muistaa, että ennen joulukuussa hiihdeltiin lähes koko maassa, nyt sellainen on harvinaisempaa, Damski sanoo.

Kesäkuukaudet eivät ole lämmenneet Suomessa läheskään samoin, mutta Damskin mukaan on todennäköistä, että kaikki vuodenajat lämpiävät jatkossakin, ja sään ääri-ilmiöt, kuten voimakkaat sateet ja toisaalta paahtavat helteet ovat pitkäkestoisempia.

Lämpeneminen jatkuu

Mitä tästä kaikesta seuraa, se on jo ennustetta, mutta todennäköistä on Damskin mukaan se, että lämpeneminen jatkuu. Vuonna 2015 solmitun Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.

– Jos maapallon ilmasto lämpenee tuon 1,5 asteen verran, nousee Suomen lämpötila todennäköisesti vähintään kolme astetta vuoteen 2100 mennessä esiteolliseen aikaan verrattuna, Damski sanoo.

Tällä hetkellä ilmastonmuutos on kuitenkin paljon Pariisin sopimusta pahemmalla uralla. Jos nyt jatketaan, kuten tähän asti on tehty, maailman ilmaston keskilämpötila uhkaa nousta vuoteen 2100 mennessä jopa neljä astetta. Se tietää, että Suomen lämpötila saattaa nousta esiteolliseen aikaan verrattuna jopa 10 astetta. Eniten muutos näkyy Damskin mukaan talvikuukausina.

Sateet ja tulvat lisääntyvät

Mitä sitten tapahtuu, jos ilmasto lämpenee Suomessa? Damski myöntää, että tutkimusten mukaan arktiset alueet voivat jossakin määrin jopa hyötyä ilmaston lämpenemisestä, kun metsä kasvaa entistä nopeammin ja lämmitykseen tarvitaan nykyistä vähemmän energiaa. Toisaalta puun korjuu vaikeutuu, kun maa ei jäädy talvella ja sateet ja tulvat voivat lisääntyä.

Ennen joulukuussa hiihdeltiin lähes koko maassa. Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski

Muualla maailmalla esimerkiksi kuivuudesta kärsivien ihmisten määrän on ennustettu kasvavan voimakkaasti. Ilmastonmuutos näyttäisikin vaikuttavan negatiivisimmin juuri maailman köyhimpiin maihin.

– Emme elä siilossa. Se, mitä muille maille tapahtuu, vaikuttaa myös meihin, Damski sanoo.

Damski on sitä mieltä, että yhtä yksittäistä ratkaisua ei ilmastonmuutokseen ole, vaan kaikki toimenpiteet ovat tärkeitä. Yksilöille hän antaa ohjeen ainakin hankkia tutkittua tietoa ilmastonmuutoksesta ja siitä, mitä itse kukin voi tehdä.

– Avaimet ovat ihmiskunnan käsissä. Uskon, että ihminen voi muuttua, ja nuoriso on ottanut ilmastonmuutoksen vahvasti omaksi asiakseen. On mielenkiintoista nähdä, mitä on tapahtunut muutaman kymmenen vuoden päästä, hän sanoo.

Tulvavesi voi yltää Presidentinlinnaan

Tammikuussa 2005 Helsingissä hämmästyttiin tulvivaa merta, joka nousi lähes Kauppatorille asti. Itämeri tulvii Damskin mukaan aina silloin tällöin, kun tuuli ja Itämeren altaan heilahtelu ovat sopivasti saman suuntaisia.

Vuoden 2005 tulvan aikana yhtenäinen vesimassa nousi hänen mukaansa noin 1,5 metriä normaalitasostaan. Ilmastonmuutos saattaa kuitenkin lisätä tulvia, sillä valtamerien pinta nousee jatkuvasti yli 3 millimetriä vuodessa, ja sateisuus lisääntyy.

– Meidän ennusteemme on, että tällaiset tulvaepisodit ovat todennäköisempiä ja sitten kun tulva tapahtuu, se nousee todennäköisesti korkeammalle.

Vakavimpien ilmastonmuutosskenaarioiden mukaan vuoteen 2100 mennessä yhtenäinen vesimassa voi pahimmillaan nousta jopa 3,4 metriä.

– Se tietäisi, että tulvavesi voisi korkeimmillaan hyökyä jo Presidentinlinnan alaikkunoiden tasolla Helsingissä. Tämä on riski, joka on huomioitava.

Hänen mielestään sekä kaavoituksessa että kiinteistönhoidossa tulisi Suomessa ottaa paremmin huomioon ilmastonmuutoksen vaikutukset.

– Kevättulviin on Suomessa jo totuttu, mutta jatkossa meillä voi olla myös syystulvia.

Ilmatieteen laitos

Ilmastonmuutoksen vaikutus Suomessa

Suomen vuosikeskilämpötila on noussut 1800-luvun puolivälistä lähtien parhaan arvion mukaan 2,3 astetta. Muun muassa aikasarjan alkupään harvasta havaintoasemajoukosta johtuen arvion epävarmuus on +- 0,4 astetta. Lämpötilan nousu on ollut tilastollisesti merkitsevää.

Voimakkainta lämpeneminen on ollut alkutalvella, erityisesti joulukuussa: lähes viisi astetta. Vähiten on lämmennyt loppukesä, noin 0,7 astetta. Mittaus­historiaan osuu myös suuria vaihteluita, kuten vuosien 1985 ja 1987 kylmät talvet sekä lämpimiä vuosia 1930-luvulla.

Ilmaston lämpeneminen näkyy myös luonnossa. Suomessa keskimääräinen keväinen lehtien puhkeaminen on vuosina 1846–2005 varhentunut noin 12 vuorokaudella.

Katri Nieminen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi