Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Jos suuronnettomuus tai tautipandemia iskee, terveydenhoidon kierroksia on pystyttävä nostamaan heti – HUS-päälliköt ovat huolissaan valmiusjärjestelmän kohtalosta

Tällä hetkellä HUSilla on järjestämisvastuu muun muassa siitä, että poikkeusoloissa kaikkea sen alueella tehtävää hoitotoimintaa voidaan johtaa yhdestä paikasta, jotta tarvittava määrä ihmisiä, kalustoa ja esimerkiksi leikkaussaleja saadaan käyttöön. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus eli sote uhkaa suuronnettomuuksien ja muiden poikkeusolojen hoitamiseksi tärkeää lääkinnän valmiusjärjestelmää, ellei asiaan kiinnitetä huomiota, varoittavat kolme alan asiantuntijaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä (HUS). Uudenmaan kuntien ehdottama maakunnan jakaminen viiteen "sote-alueeseen" voi hajottaa HUSin nykyisen, pitkään rakennetun toimintavalmiuden, kirjoittavat HUSin ylilääkäri ja lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo, turvallisuus- ja valmiusjohtaja Aaro Toivonen sekä riskienhallintapäällikkö Kati Ekholm.

Tällä hetkellä HUSilla on järjestämisvastuu muun muassa siitä, että poikkeusoloissa kaikkea sen alueella tehtävää hoitotoimintaa voidaan johtaa yhdestä paikasta, jotta tarvittava määrä ihmisiä, kalustoa ja esimerkiksi leikkaussaleja saadaan käyttöön.

– Voimme ensimmäisellä sekunnilla onnettomuustiedon jälkeen ilmoittaa, että olemme siirtyneet valmiustilaan ja yksi orkesterinjohtaja johtaa 25 sairaalaa, Hirvensalo kertoo STT:lle.

Ylivoimaisesti suurimpana sairaanhoitopiirinä HUS on myös määrätty valtakunnalliseksi toimijaksi, jonka on hoidettava avun toimittaminen muualle Suomeen, mikäli sitä tarvitaan.

– Jos Lapissa tapahtuu iso lento-onnettomuus koneelle, joka on täynnä ulkomaisia turisteja, mistä se apu saadaan sinne? Me olemme varautuneet lähettämään sinne lääkäreitä, lääkintähenkilökuntaa ja evakuointijärjestelmän, lentokoneita ja muuta. Tällaisen (muutoksen) jälkeen kaikki tällainen joudutaan improvisoimaan muuten ja miettimään, miten Lappi tai Itä-Suomi selviävät isoista onnettomuuksista, Hirvensalo sanoo.

Vastuut kaipaavat selvyyttä

Jos HUSin valmiusjärjestelmä puretaan pienempiin osiin ilman mitään korvaavaa järjestelmää, seuraukset ovat Hirvensalon mukaan huonoja.

– Vaikka Espoo olisi tilannut oman valmiutensa jollain tavalla, ei Porvoo noudattaisi samoja pelisääntöjä, vaan tekee omalla tavallaan. Voisimme tietysti pyytää apua, että hei, meillä on tällainen hätä, mutta se olisi ad hoc, joka tilanteessa erikseen. Tässä palattaisiin vuosikymmeniä taaksepäin siitä, mitä meillä nyt on.

Hirvensalo peräänkuuluttaakin sitä, että lakiin kirjataan selkeästi, kenellä on vastuu valmiuden järjestämisestä.

– Jos HUSilla ei ole järjestämisvastuuta, emme voi järjestää valmiutta. Jos sitten tulee suuronnettomuus, levitämme käsiä. Ei kukaan järjestäjä ehdi sellaisessa tilanteessa reagoimaan ja tilaamaan suuronnettomuusvalmiutta, jos sellaista ei ole jo olemassa, Hirvensalo sanoo.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi