Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kulttuuri- ja liikuntajärjestöt pala kurkussa – Veikkauksen väheneviä tuottoja tuskin kompensoidaan edunsaajille valtion budjetista, arvioivat kansanedustajat

Keskustelua kaivataan myös pelirahojen virtaamisesta ulkomaille.

Kansanedustajat eivät halua vähätellä peliongelmia, mutta he sanovat, että julkisessa keskustelussa on keskitytty liikaa pelihaittoihin. Kuva: Sauvo Jylhä

Veikkauksen hallintoneuvostossa istuvat kansanedustajat pitävät lähes mahdottomana ajatusta, että valtion budjetista ryhdyttäisiin paikkaamaan supistuvia veikkausvoittovaroja. Ainoastaan hallintoneuvoston puheenjohtaja Jukka Gustafsson (sd.) uskoo, että maan hallitus kompensoi supistuvan tuoton.

– Veikkauksen tuotto on sadoille järjestöille elintärkeä. Se ei mitenkään sovi maan hallituksen toimintaan, että kansalaisjärjestöt pantaisiin maksumiehiksi, Gustafsson sanoo.

Veikkaus on arvioinut, että tunnistautumisen tulo ja pelikoneiden vähentäminen pienentävät Veikkauksen tulosta 150–200 miljoonalla eurolla vuonna 2021. Vähennys voi olla suurempikin.

– Tälläkin hetkellä tuotot tippuvat noin 4 prosenttia vuodessa. Kun siihen päälle laitetaan näinkin järeät toimet, puhutaan useista sadoista miljoonista euroista, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) arvioi tuottojen laskua.

Wallinheimo kannattaa omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) ehdotusta, että Veikkauksen muutos- ja kehittämistarpeita selvittämään pitäisi asettaa parlamentaarinen työryhmä, koska nyt tarvitaan hallitusta laajemmat hartiat selvittämään Veikkauksen tilannetta.

– Nyt pitäisi katsoa rauhallisesti ja kiihkottomasti, miten tästä edetään.

"Ymmärrän hyvin, että järjestöt seuraavat pala kurkussa tätä keskustelua"

Wallinheimo suhtautuu epäillen siihen, että veikkausvoittovarat siirrettäisiin valtion budjettiin ja korvamerkittäisiin edunsaajille.

–  Selvää on, että valtion budjetissa tällainen suora korvamerkintä on hyvin vaikeaa.

Veikkauksen tuotto on sadoille järjestöille elintärkeä. Se ei mitenkään sovi maan hallituksen toimintaan, että kansalaisjärjestöt pantaisiin maksumiehiksi. Veikkauksen hallintoneuvoston puheenjohtaja Jukka Gustafsson

Veikkausvoittovaroilla tuetaan myös lakisääteisiä tehtäviä muutamalla kymmenellä miljoonalla eurolla, Wallinheimo muistuttaa. Näiden rahojen siirtäminen valtion budjettiin olisi realistista, koska ne kuuluvat sinne lakisääteisyytensä vuoksi.

Wallinheimon mukaan jatkossa on hyväksyttävä se, ettei edunsaajille voida jakaa avustuksia yhtä paljon kuin nyt.

Vihreiden kansanedustaja Heli Järvinen pohtii, pitääkö veroja korottaa, muita avustuksia vähentää tai leikata koulutuksesta ja kehitysavusta, jos tuottojen vähentämistä pitäisi kompensoida budjettivaroilla.

– En pidä sitä kauhean realistisena, Järvinen sanoo.

–  Ymmärrän hyvin, että järjestöt seuraavat pala kurkussa tätä keskustelua, hän jatkaa.

Järvinen kannattaa parlamentaarista työryhmää jo läpinäkyvyyden takia, koska 30-jäsenisessä hallintoneuvostossa istuvat nyt myös edunsaajat. Työryhmässä istuisivat poliitikot eli ne, jotka ovat vastuussa järjestelmän kehittämisestä.

Myös Gustafsson kannattaa työryhmää, koska Veikkauksen asema on tärkeä ja se koskettaa kaikkia puolueita.

Budjettirahojen käyttöä epäillään

Veikkauksen hallintoneuvoston varapuheenjohtaja Jani Mäkelän (ps.) sanoo, että hallitusohjelmassa on kirjaus, että tuottojen menetys kompensoidaan, mutta siinä ei kerrota, mistä rahat otetaan. Valtion budjetista ottaminen tarkoittaisi sitä, että jostain pitää leikata, ottaa lisää velkaa tai saada lisää tuloja.

– Minulla itselläni ei ole tietoa, mistä sellainen raha voidaan sieltä osoittaa.

Mäkelän mukaan tuottojen väheneminen olisi kova isku suomalaiselle kulttuuri- ja etenkin liikuntaelämälle, joka on kaikkein riippuvaisin veikkausvoittovaroista.

Myös kansanedustaja Merja Kyllönen (vas.) epäilee budjettirahojen käyttöä.

– Kun katsoo talouden kehitystä, vähän epäilen.

Kyllönen myös pohtii, löytyisikö ratkaisu arpajaisverosta. Toisaalta sen käyttäminen olisi pois jostain muusta.

Työryhmän perustamista Kyllönen pitää myönteisenä, koska koko pelaamisen kenttä muuttuu koko ajan eikä edunsaajien työtä saa vetää kontalleen. Jokainen edunsaaja odottaa saavansa samanlaisen tukipotin jatkossa, mutta asia ei ole kovin yksikertainen.

– Meillä pitää olla tulevaisuuden visio, mitä tavoitellaan, Kyllönen perustelee työryhmää.

Kansanedustaja Esko Kiviranta (kesk.) säestää muita ja sanoo, että tilanne on todella hankala, kun tietää mistä summista on kysymys. Kukaan ei halua, että järjestöjen avustusmäärärahat pienenevät, mutta tilanne on ongelmallinen ja kaikki on mahdollista.

Hän ei innostu työryhmän perustamisesta.

– Yleensä työryhmällä on tapana lykätä asian ratkaisemista.

"Pitäisi hahmottaa kokonaisuus"

Veikkauksen hallintoneuvostossa istuvat kansanedustajat korostavat, että julkisessa keskustelussa on keskitytty liikaa pelihaittoihin. Veikkausvoittovaroista avustuksia saaneiden järjestöjen asema on unohdettu, samoin kuin se, kuinka paljon suomalaiset pelaavat ulkomaille. Viime vuonna suomalaiset pelasivat netissä ulkomaalaisia pelejä 300 miljoonalla eurolla.

– Se harmittaa, että julkisuudessa ei olla yhtään huolissaan siitä, kuinka paljon Suomesta jo nyt pelataan ulkomaisten peliyhtiöiden pelejä ja kuinka paljon haittoja ne aiheuttavat, mutta eivät osallistu sentilläkään haittojen torjuntaan, Järvinen sanoo.

Järvisen mukaan Suomella olisi lukuisia keinoja vähentää ulkomaille pelaamista. Suomi voisi sulkea pelimahdollisuuksia ulkomaisiin pelikoneisiin ja kieltää rahasiirtojen tekemistä ulkomaille. Lisäksi pitäisi rajoittaa ulkomaalaisten peliyhtiöiden mainostamista.

Gustafsson pitää välttämättömänä, että arpajaislain toisen vaiheen uudistuksessa saadaan lakiin blokeerausmahdollisuus, jolla voidaan merkittävästi rajoittaa pelaamista ulkopuolisten toimijoiden sivustoille. Tämä on käytössä 21:ssä Euroopan maassa.

Mäkelä sen sijaan sanoo, ettei hän usko kieltoihin ja rajoituksiin.

– Niistä puhutaan, mutta niiden kiertämiseen löytyy aina keinot.

Lue myös: Mitä tapahtuu tuhansille poistettaville rahapeliautomaateille? Veikkaus: "Varmaan voisi kuvitella, että kiinnostusta tällaisten hankkimiseen olisi, mutta..."
 

Kyllösen mukaan kauppojen pelikoneisiin puuttuminen on helppoa, koska ne ovat näkyvillä. Verkkopelaamista ei pystytä kontrolloimaan.

 – Kukaan ei uskalla nostaa norsua olohuoneen pöydälle, mikä on se todellinen haaste, Kyllönen sanoo.

Hän arvioi, että suurimmat pelihaitat tulevat ulkomaalaisista nettipeleistä.

Wallinheimon mukaan nuoret pääsevät liian helposti laittomasti pelaamaan ulkomaalaisia nettipelejä jo alle 18-vuotiaina. He saattavat jäädä niihin koukkuun eivätkä enää palaa Veikkauksen asiakkaiksi.

Kyllönen arvostelee sitä, että nyt on keskitytty pelihaittoihin. Keskustelua avustuksia saavien järjestöjen asemasta ei ole käyty juuri lainkaan.

– Pitäisi hahmottaa kokonaisuus, mitä meillä on pelipöydällä ja mitä voidaan tehdä ilman että menetetään hyviä asioita.

Järvinen vertaa pelihaittoja alkoholiin. Vaikka alkoholin virallinen myynti lopetettaisiin, se ei poista juomista ja alkoholiongelmia.

– Jos ratkaisuja tehtäisiin vain kolmen prosentin (peliongelmaisten osuus) mukaan, maa näyttäisi aika hullulta.

Veikkauksen hallintoneuvostoon kuuluu 28 jäsentä: 13 puolueiden edustajaa, 13 tuoton saajien edustajaa ja 2 henkilöstön edustajaa.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi