Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Näkökulma: Ilmastopäätöksissä samat pohdinnat Suomessa ja EU:ssa – miten huomioidaan eri alueet ja työllisyys?

Nyt tiedetään – ainakin teoriassa – miten Suomesta voisi tulla hallituksen ilmastotavoitteen mukaisesti hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Tutkijoiden perjantaina julkistamat muutosskenaariot perustuvat muun muassa laskelmiin siitä, miten autokanta uusiutuu ympäristöystävällisemmäksi, rakennusten keskimääräinen lämmönkulutus pienenee, teollisuuden päästöt vähenevät ja ihmiset vähentävät lihan syöntiä.

Poliitikkojen tehtävänä on päättää, halutaanko tällaisten muutosten toteutumista ohjata esimerkiksi verotuksella. Suuntaviivoista kuullaan ehkä tammikuussa, jolloin hallituspuolueet miettivät ilmastokokouksessaan ilmastopolitiikan toimenpiteitä ja aikatauluja.

Ilmastoasioita pohditaan myös EU:n tasolla. Tällä viikolla Brysselissä toimittajien seminaarissa lähes kaikki parlamentin poliittisten ryhmien puheenjohtajat nostivat ilmastonmuutoksen vastaisen työn alkaneen kauden tärkeimpien tehtävien joukkoon.

Euroopalle soviteltiin heidän puheissaan johtajan roolia globaalissa ilmastotyössä. Samoissa lauseissa kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden kanssa kuultiin kuitenkin lisäyksiä, jotka paljastavat, miten monimutkaista päätöksenteko ilmastoasioissa on.

Täytyy ottaa huomioon myös Euroopan talouskehitys ja työpaikat. On tuettava muutoksessa alueita, joiden talous nyt perustuu saastuttavaan tuotantoon. Pitää olla rahaa, joka kannustaa ottamaan käyttöön uutta, ympäristöystävällisempää teknologiaa. Eikä tavallinen ihminen saa joutua maksumieheksi.

Yhtälö ei ole helppo. Euroopan komission tuleva puheenjohtaja, saksalainen Ursula von der Leyen on lupaillut ilmastotavoitteisiin liittyviä uusia lakiesityksiä jo virkakautensa alkuvaiheessa.

Myös Suomessa on puhuttu siitä, haittaako ilmastotavoitteista kiinni pitäminen suomalaisia yrityksiä ja maan taloutta.

Perjantaina julkistettujen laskelmien mukaan kansantuote kasvaa molemmissa tarkastelluissa muutosskenaarioissa, jotka täyttävät ilmastotavoitteen. Uusien teknologioiden käyttöä painottavassa skenaariossa kasvu on jopa nopeampaa kuin nykytilanteen pohjalta lasketussa perusskenaariossa.

Hallitusohjelman mukaan päästövähennystoimet toteutetaan sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti niin, että yhteiskunnan kaikki osa-alueet ovat mukana. Myös työllisyysvaikutukset huomioidaan.

Alueellista näkökulmaa poliittiseen keskusteluun tulee taatusti ainakin maaseudulta. Kotieläintuotanto vähenee merkittävästi ja peltoja metsitetään laajalti, jos tutkijoiden muutosskenaariot toteutuvat. Maaseudulla myös omalla autolla kulkemista pidetään välttämättömänä, koska julkista liikennettä ei ole tai sitä on hyvin vähän.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen ympäristöaiheita seuraava toimittaja.

Maarit Vaaherkumpu
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi