Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Peltoja metsiksi ja päästöjä pois – näillä keinoilla Suomi voi saavuttaa ilmastotavoitteensa

Tutkijoiden esittelemissä muutosskenaarioissa peltopinta-ala voisi vähentyä jopa kolmanneksella.

Metsät ovat hiilinieluja. Erityisesti turvemaapeltojen metsittäminen auttaisi Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Kuva: Juha Perämäki

Peltojen laajamittainen metsitys erityisesti turvemailla nousi perjantaina esiin yhtenä monista toimista, joiden avulla Suomesta voi tulla hallituksen tavoitteen mukaisesti hiilineutraali jo vuoteen 2035 mennessä.

Tutkijat esittelivät alustavia tuloksia Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tilaamasta selvityksestä, jossa päivitettiin arvioita pitkän aikavälin kokonaispäästökehityksestä. Aiempi, helmikuussa julkaistu selvitys tähtäsi hiilineutraaliuteen vuoden 2040 tienoilla.

Luonnonvarakeskuksen (Luken) laskelmissa peltopinta-ala vähenee kokonaisuudessaan nykyisestä noin 2,5 miljoonasta hehtaarista jopa lähes kolmanneksella vuoteen 2050 mennessä, jos suurimman muutoksen skenaario toteutuu. Toisen muutosskenaarion mukaan peltoala pienenee noin viidesosalla.

Jos nykyinen kehitys jatkuu, turvemaapeltojen ala kasvaa noin 250 000 hehtaarista noin 300 000 hehtaariin vuoteen 2050 mennessä. Vaihtoehtoisten muutosskenaarioiden toteutuessa turvemaita olisi vuonna 2050 peltoina enää 60 000 tai 100 000 hehtaaria.

Peltojen väheneminen johtuu laskelmissa siitä, että muutosskenaarioissa liha- ja maitotuotteiden kulutuksen on laskettu vähenevän 30 tai jopa 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, kuten Uutissuomalainen kertoi torstaina.

Toteutuessaan tämä merkitsisi tuotannon vähenemistä ja mahdollisuutta isoihin päästövähennyksiin. Tuotantoa voitaisiin ohjata tukiuudistuksilla esimerkiksi apilanurmien ja biokaasun hyödyntämiseen. Viljelyksestä vapautuvia turvemaita voitaisiin metsittää 100 000–200 000 hehtaaria.

Luken tutkimusprofessorin Heikki Lehtosen mukaan muutosskenaarioissa on laskettu maatalouden pinta-alatukien alenevan, koska muutoin muutos ei olisi mahdollinen.

– Nykyasetelmassa pellon tarve vähenee pikku hiljaa lievästi, mutta kaikki pysyy viljelyksessä maataloustukien takia, Lehtonen sanoi.

Johtava tutkija Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä totesi, että vuoden 2035 ilmastotavoite on mahdollista saavuttaa vain, jos kaikilla olennaisilla sektoreilla toteutetaan kattavia ja johdonmukaisia toimia päästöjen vähentämiseksi. Samalla täytyy ylläpitää riittäviä hiilinieluja. Niihin vaikuttavat eniten metsämaat.

Erityisen tärkeinä Koljonen pitää nopeaa luopumista fossiilisista polttoaineista ja teollisuuden sekä liikenteen päästöjen vähentämistä.

TEM on tilannut VTT:ltä perjantaina alustavien tulosten osalta esitellyn selvityksen. Luke on mukana maatalous- ja metsäsektorin laskelmissa. Selvitystyön loppuraportti valmistuu joulukuun puolivälissä.

Selvityksen vaihtoehtoisista skenaarioista ja muista laskelmista saadaan pohjatietoa muun muassa hallituksen ilmasto- ja energiastrategian valmisteluun sekä poliittiseen päätöksentekoon.

Maarit Vaaherkumpu
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi