Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

EU:n budjettikomissaarilta viime hetken vetoomus Suomen vetämiin budjettineuvotteluihin: Kyse Euroopan tulevaisuudesta

Saksalainen budjettikomissaari esitti vetoomuksensa perjantaina joukolle toimittajia tiukemman budjettikurin maista. LEHTIKUVA/AFP

Pian kautensa päättävä budjettikomissaari Günther Oettinger vetoaa vielä kerran jäsenmaihin, jotta ne joustaisivat tiukimmista leikkausvaatimuksistaan ja panostaisivat lisää tulevaisuuden kannalta tärkeisiin menoihin.

EU-maat ovat vielä kaukana toisistaan neuvotteluissa tulevien vuosien rahankäytöstä. Vääntö jatkuu eurooppaministereiden kesken jälleen ensi viikolla.

Saksalainen budjettikomissaari esitti vetoomuksensa perjantaina joukolle toimittajia tiukemman budjettikurin maista. Pöydän ääressä istui toimittajia niin Tanskasta, Hollannista, Itävallasta kuin Suomestakin.

Puheenjohtajamaa Suomen lokakuussa jäsenmaille antama budjettiehdotelma on herättänyt vastustusta kautta linjan. Oettingerin mukaan kompromissiehdotus ei tavoittanut keskitietä.

Siinä missä komissio panostaisi reilusti uusiin menoihin kuten rajaturvallisuuteen, puolustukseen ja uuteen tutkimukseen, kohtelisi Suomi helläkätisemmin perinteisiä menoja eli maataloutta ja alueille suunnattuja kehitysrahoja. Myös Suomen ehdotuksessa panostukset uusiin menoihin kasvavat, mutta eivät niin paljon kuin komissio on esittänyt.

– Tässä on kyse Euroopan tulevaisuudesta. Jos tämä kolmas pilari tärvellään (uudet menot ja tutkimus), se on vastoin Rooman, Bratislavan ja Sibiun (henkeä), Oettinger sanoi ja viittaa EU-johtajien lupauksiin viime vuosina.

Hän muistuttaa, että tasapainoa haetaan jäsenmaiden, komission ja parlamentin välillä.

Suomelta uudet numerot joulukuussa

Komission esitys vuosien 2021–2027 budjetiksi on 1,11 prosenttia bruttokansantulosta, kun taas parlamentti tavoittelee 1,3 prosenttia. Suomen mukaan kompromissi olisi mahdollista löytää väliltä 1,03–1,08 prosenttia, jolloin budjetti olisi 1 050–1100 miljardia euroa seitsemälle vuodelle. Komission ja Suomen ehdotuksen välillä on kymmenien miljardien kuilu.

Suomen odotetaan toimittavan jäsenmaille uudet budjettinumerot joulukuussa. Ratkaisuihin kuitenkaan tuskin päästään ennen ensi vuoden loppua.

Sen lisäksi, että mailla on paljon uusia menotoiveita, halutaan vanhat menot säilyttää. Laaja joukko jäsenmaita vetosi vastikään sen puolesta, ettei alue- eli koheesiorahoihin tehtäisi leikkauksia. Maatalousrahojen nipistämistä ovat vastustaneet Oettingerin mukaan eritoten Ranska, Espanja, Irlanti, Puola ja Saksa.

Samaan aikaan Saksa, Tanska, Itävalta, Ruotsi ja Hollanti vaativat, että budjettia ei saa kasvattaa, vaan se on pidettävä yhdessä prosentissa EU:n bruttokansantulosta.

– Tarvitsee yhden vuoden, tai oikeastaan yhden päivän, matematiikan opinnot huomatakseen, etteivät kaikki odotukset ja ehdot täyty, Oettinger sanoo.

Amerikkalaislehti ma alasi synkän kuvan EU-varojen käytöstä

Keskustelua EU:n rahankäytöstä on viime päivinä värittänyt New York Timesin artikkeli, joka maalaa erityisen synkän kuvan yhteisten maatalousrahojen valumisesta EU:n itäisemmissä maissa harvojen ja etuoikeutettujen käsiin.

Lehden mukaan esimerkiksi Unkarissa pääministeri Viktor Orbanin hallinto on huutokaupannut valtion maaomistuksia poliittisille liittolaisille ja sukulaisille, minkä seurauksena myös maataloustuet päätyvät harvoille ja vaikutusvaltaisille tahoille. Maataloustukien todellisista edunsaajista on vaikeaa saada kattavaa tietoa.

Tshekin pääministerin Andrej Babisin, joka istuu muiden EU-johtajien tavoin huippukokouspöydässä päättämässä maataloustuista, yhtiöt saivat lehden mukaan viime vuonna maataloustukia 42 miljoonaa dollaria (38 miljoonaa euroa).

Oettinger muistuttaa, että komissio on esittänyt tukikattoa maataloustukien uudistuksessa, josta neuvotellaan parhaillaan. Komission esityksen mukaan suorien tukien määrä alkaisi leikkautua ylittäessään 60 000 euroa ja päättyisi 100 000 euroon.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi