Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Valtaosa suomalaisista suhtautuu suopeasti hoitajien palkankorotusvaatimuksiin

USU-gallup: Lähes 70 prosenttia suomalaisista katsoo, että lähi- ja sairaanhoitajat ansaitsisivat suuremmat palkankorotukset kuin muiden alojen työntekijät.

Kuva: Kuva: Tomi Glad, kuvankäsittely: Mikko Pitkänen

Ehkä kannattaisi yrittää palkalla.

Näin totesi professori Marja Jylhä Ylen A-Talkissa lokakuussa ja hiljensi muut, kun keskusteltiin siitä, miten hoitajia riittäisi hoitoalalle.

Moni muukin suomalainen puoltaa hoitajien palkankorotuksia. Uutissuomalaisen USU-gallupiin vastanneista 69 prosenttia on itse asiassa sitä mieltä, että lähi- ja sairaanhoitajien palkkojen pitäisi nousta ensi keväänä enemmän kuin muiden alojen työntekijöiden. Kahdeksan prosenttia nostaisi vain lähihoitajien palkkaa enemmän kuin muiden, kolme prosenttia vain sairaanhoitajien.

Eniten puoltoääniä molempien ammattiryhmien palkankorotukset saavat vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajilta. Naiset ovat suopeampia kuin miehet.
 

Joka viides vastustaa ajatusta hoitajien muita ammattiryhmiä korkeammista palkankorotuksista. Voimakkainta vastustus on yli 100 000 euroa vuodessa ansaitsevien sekä kokoomuksen ja keskustan kannattajien joukossa. Näihin ryhmiin kuuluvista joka kolmas ei antaisi hoitajille muita suurempaa palkankorotusta.

Hoitoalan työntekijäjärjestöt Tehy ja SuPer ovat keväästä asti vaatineet, että naisvaltaisen sosiaali- ja terveysalan tehtäväkohtaisia palkkoja tulisi nostaa 1,8 prosenttiyksikköä miesvaltaisten alojen palkkoja enemmän joka vuosi kymmenen vuoden ajan.

Kuva: Kuva: Marko Happo, grafiikka: Mikko Pitkänen

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen on luonnollisesti ilahtunut gallupin tuloksesta. Hän pitää suomalaisia yhteiskunnallisesti tiedostavina.

– He ymmärtävät, että kyse on isommasta asiasta kuin liittokierroksesta. Väitän, että suomalaiset ymmärtävät hoitajapulan olevan globaali ongelma.

Hän uskoo suomalaisten heränneen siihen, että Suomi kilpailee samoista hoitajista kuin vaikkapa muualla Euroopassa.

– Jos me emme pidä omista hoitajista kiinni, niin kuka meitä sitten hoitaa?

Tehyn ja SuPerin palkkaohjelman kustannukset ovat liittojen mukaan 100–150 miljoonaa per vuosi. Sen sijaan Kuntatyönantajien laskelmien mukaan hoitoalan vaatimukset nostaisivat kunta-alan palkkakustannuksia kymmenessä vuodessa 8 miljardia euroa.

– Kunnallisveroa pitäisi korottaa keskimäärin 0,8 prosenttiyksikköä uusien menojen kattamiseksi. Valmiutta veronkorotuksiin pitäisi kysyä gallupeissa aina vastinparina ylimääräisille palkankorotuksille, huomauttaa KT Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen.

Tehyn ja SuPerin katseet on käännetty valtion suuntaan.

– Olen tutustunut yritystukiin, joita on arviolta 4–8 miljardia. Onko todella niin, että esimerkiksi yritystuista ei löydy 100–150 miljoonaa euroa? Tehyn Rytkönen kysyy.

Kuva: Kuva: Marko Happo, grafiikka: Mikko Pitkänen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laskelmien mukaan yli 70 000 eli noin viidennes sosiaali- ja terveysalan koulutuksen saaneista henkilöistä teki muun kuin oman alansa töitä vuonna 2014. Kun Jaloselta kysyy palkankorotusten sijaan muita keinoja, joilla hoitajat saataisiin pysymään hoitoalalla, hän vastaa:

– Sote-henkilöstö pysyy hyvin omalla alallaan ja hoitohenkilöstön määrä on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina.

Jalonen viittaa tällä KT:n lokakuiseen tilastoanalyysiin, jonka mukaan 21 000–27 000 työntekijää työskentelee muissa kuin koulutustaan vastaavissa sote-tehtävissä.
 

Tampereen yliopiston tutkija Paula Koskinen Sandberg ei ole yllättynyt siitä, että hoitoalan muita aloja korkeammat palkankorotukset saavat laajan kannatuksen. Hän on perehtynyt työmarkkinoihin ja palkkatasa-arvoon.

– Sille, että palkat ovat liian matalat ja jotain pitäisi tehdä, oli laaja ymmärrys myös Tehyn työtaistelun aikaan vuonna 2007.

Keväällä 2007 kokoomuksen Sari Sairaanhoitaja -kampanja palkankorotuslupauksineen puri ja puolue vei vaalivoiton. Syksyllä ilmassa olivat tehyläisten joukkoirtisanoutumiset ja eduskunta sääti potilasturvalaista, jota pakkolaiksikin kutsuttiin.
 

Poliitikot ovat Koskinen Sandbergin mielestä nyt hyvin varovaisia sanoissaan vuoden 2007 tapahtumien takia. Hän kuitenkin katsoo, että julkisen sektorin palkkataso on lopulta valtion vastuulla.

– Palkkakuoppia on syntynyt ja ne aiheuttavat palkkaepätasa-arvoa. Niitä olisi velvollisuus oikaista kansainvälisten sopimusten ja tasa-arvolain mukaisesti.

Lue myös: Talven uhkakuva: paljon pieniä lakkoja - "Konfliktin riski on kasvanut"
 

Isossa-Britanniassa kuntasektorin sopimus- ja palkkausjärjestelmien uudistuksen yhteydessä huomattiin, että naisvaltaiset alat olivat merkittävässä palkkakuopassa.

– Siellä käytiin samanlaista keskustelua kuin Suomessa: Mistä rahat? Menevätkö kunnat konkurssiin? Eivät ne menneet, vaikka palkkoja nostettiin.

Soteala

Sopimukset voimassa maaliskuun loppuun

Sekä SuPerin että Tehyn yksityisen ja julkisen sektorin työehtosopimukset ovat voimassa 31. maaliskuuta 2020 saakka.

Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen mukaan työehtosopimusneuvottelut käynnistyvät tammikuussa.

Hoitoalan työntekijäliitot ovat vaatineet, että valtion talousarviossa varattaisiin rahaa naisvaltaisten hoito- ja hoiva-alojen palkkaohjelmaan.

Sanna Inkinen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi