Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Migri: EIT:n päätöksessä on kyse arviointivirheestä viraston riskianalyysissä – ei tietoa, kuinka moneen turvapaikkapäätökseen virhe on vaikuttanut

Migristä ei osata sanoa, kuinka moneen turvapaikkapäätökseen virhearviointi on vaikuttanut. LEHTIKUVA / Emmi Korhonen

Maahanmuuttoviraston (Migri) oikeus- ja maatietoyksikön johtaja Tirsa Forssell sanoo STT:lle, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) torstaina antamassa päätöksessä on kyse arviointivirheestä viraston riskianalyysissä. EIT:n päätös koskee tapausta, jossa mies karkotettiin vuonna 2017 Suomesta Irakiin, missä hänet ammuttiin kuoliaaksi.

Forssellin mukaan mieheen aiemmin kohdistuneita vaaratilanteita olisi pitänyt tulkita niin, että tämä on Irakissa mahdollisesti vaarassa jatkossakin. Viranomaiset eivät kuitenkaan pitäneet riskiä todellisena.

– Aikaisemmin hakijalle tapahtuneet oikeudenloukkaukset olisi pitänyt arvioida niin, että ne aiheuttavat riskin myös tulevaisuudessa, mitä viranomaiset Suomessa eivät olleet tehneet. Eli tässä on tapahtunut arviointivirhe, Forssell sanoo STT:lle.

Forssellin mukaan asia on huomattu Migrin laillisuusvalvonnassa ja ihmisiä on koulutettu, jottei virhe enää toistu.

– Henkilöstöä on koulutettu jo 2017 asian osalta. Tällaisia päätöksiä ei pitäisi enää tulla.

Forssell ei osaa sanoa, kuinka moneen turvapaikkapäätökseen virhearviointi on vaikuttanut. Hän haluaa korostaa, että riskianalyysin tekeminen on pakolaisoikeuden vaikeimpia kysymyksiä.

Selvitysvastuu on viranomaisella

Forssellin mukaan virhearvioinnissa kyse on ollut tarkemmin siitä, että näyttötaakka on kääntynyt.

– Jos hakija kertoo, että hän on kohdannut aiemmin vainoa tai vakavaa haittaa, silloin viranomaisen pitäisi tarkemmin selvittää se, että voiko hänelle tulevaisuudessa aiheutua siitä haittaa.

Näyttötaakka kääntyy siis hakijalta viranomaiselle, Forssell sanoo. Hänen mukaansa kyse on pakolaisoikeuden perusperiaatteesta, jota jostain syystä ei ole Suomessa implementoitu kansalliseen lainsäädäntöön.

– Menettelydirektiivissä säädettyä näyttötaakan jakautumista hakijan ja viranomaisen kesken sovelletaan Suomessa ja huomioidaan kokonaisarvioinnissa, vaikka sitä ei ole implementoitu kansalliseen lainsäädäntöön, Forssell lisää.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi