Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Erikoislääkäreitä on koulutettu niin vähän, ettei määrä riitä kaikilla erikoisaloilla edes eläköitymisten kattamiseen – "Aloista huolestuttaa eniten fysiatria"

Suomeen on iskemässä pula erikoislääkäreistä, sillä heitä ei valmistu sitä tahtia kuin työmarkkinat tarvitsisivat. Lääketieteen tohtori, työterveyslääkäri, yleislääketieteen ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Jouko Mölsä tekee vielä 71-vuotiaanakin töitä muutamana päivänä viikossa. Kuva: Jaana Kautto

Uudistettu erikoislääkärihaku ei ainakaan toistaiseksi ohjaa opiskelijoita aloille, joihin osaajia eniten tarvitaan.

Ensimmäinen uudistettu haku järjestettiin syksyllä. Siinä suosikkialat pysyivät ennallaan aiempiin vuosiin verrattuna, vaikka uudistuksen tarkoituksena on ohjata erikoistujia niiden alojen pariin, joissa erikoislääkäreistä on eniten pulaa.

Eniten tarvitaan laboratoriolääketieteen, yleislääketieteen, keuhkosairauksien, psykiatrian alan ja fysiatrian erikoislääkäreitä, joiden koulutusmäärä pitäisi liki kaksinkertaistaa.

– Aloista huolestuttaa eniten fysiatria. Hakijoita oli vähän, vaikka tuki- ja liikuntaelinvaivoja on runsaasti, ja hoidossa on siirrytty aiempaa enemmän konservatiiviseen hoitoon leikkaamisen sijaan, apulaisylilääkäri ja koulutuskoordinaattori Johanna Rellman Tampereen yliopistollisesta sairaalasta kertoo.

Kaikkein eniten hakijoita on aina yleislääketieteeseen, mutta myös lastentaudit, naistentaudit ja anestesiologia houkuttelivat.

– Psykiatriallekin haettiin varsin hyvin, Rellman sanoo.

Suomeen on iskemässä pula erikoislääkäreistä, sillä heitä ei valmistu sitä tahtia kuin työmarkkinat vetäisivät. Pula koskee koko maata ja erityisesti Itä-Suomen yliopiston aluetta.

Uusia erikoislääkäreitä pitäisi valmistua joka vuosi 600–700 aina vuoteen 2035 saakka.

Jotta koulutusmäärät ohjautuisivat oikein ja koulutuksen laatu paranisi, Suomessa käynnistettiin muutama vuosi sitten laaja erikoislääkärikoulutuksen uudistus. Osa uudistusta on opinto-oikeuden haku- ja valintamenettely.

Hakijoita ensimmäisessä uudistetussa haussa oli 530. Avoimia paikkoja oli reilut 540.

– Määrä oli odotusten mukainen. Vuosittain valmistuu noin 700 uutta lääkäriä. Yleensä he hakeutuvat erikoistumaan vuoden, kahden päästä valmistumisesta, ja noin 80 prosenttia lääkäreistä erikoistuu työuransa aikana, Rellman kertoo.

Lääkäriopiskelijoille ei ole lainkaan opinto-ohjausta, ja vaikka opinnot kestävät kuusi vuotta, opiskelijat ehtivät tutustua vain muutamaan erikoisalaan kaikista 50:stä.

– Suositut alat näkyvät paljon jo lääkäreiden peruskoulutuksen aikana. Nyt pohdituttaa se, pitäisikö meidän tuoda enemmän esiin aloja, joissa työvoimapulaa on, Nuorten lääkäreiden yhdistyksen puheenjohtaja Sara Launio korostaa.

Tulevaisuuden iso kysymys on Launion mukaan se, taataanko erikoiskoulutukseen valituille opiskelijoille koulutus sujuvasti. Uhkakuvaa koulutuksen ylle luovat myös monien sairaanhoitopiirien yt-neuvottelut.

– Päijät-Hämeessä vähennettiin juuri erikoistuvien lääkärien vakansseja. Tälläkin hetkellä opiskelemaan haluavia vanhenee jonoissa.

Ensisijaiseksi koulutuspaikaksi haettiin syksyllä eniten Tampereen yliopistoon, joka on vienyt koulutuksen laadun parantamisen pisimmälle. Lääkäreitä koulutetaan myös Helsingin, Turun, Oulun ja Itä-Suomen yliopistoissa.

– Hakijamääristä ei voi tehdä vielä hirveästi johtopäätöksiä. Opiskelijoiden pelko siitä, että he eivät pääsisi erikoistumaan haluamalleen alalle, on turha. Lähes kaikilla erikoistumisaloilla on lisäämistarvetta, Rellman toteaa.

Johanna Rellman on laatinut sosiaali- ja terveysministeriölle selvityksen erikoislääkäreiden tarpeesta vuonna 2016 ja päivittänyt sen yliopistojen pyynnöstä tänä vuonna.

Ennen ensimmäistä selvitystä lääkäriopiskelijat joutuivat valitsemaan erikoisalansa siinä mielessä sokkona, että ennustetta eri alojen erikoislääkäritarpeesta ei ollut. Tietämättömyys on johtanut siihen, että työllistyminen ei ole ollut varmaa, ja joillekin aloille on ollut liikaakin tulijoita.

– Koska julkinen puoli ei ole voinut työllistää kaikkia, esimerkiksi naisten- ja lastentautien erikoislääkäreitä on siirtynyt yksityiselle puolelle isoissa kaupungeissa. Lääkärit ovat joutuneet myös muuttamaan pois kotipaikkakunniltaan töiden perässä, Launio sanoo.

Erikoislääkäreitä on koulutettu 2000-luvulla niin vähän, ettei määrä riitä osalla erikoisaloista edes eläköitymisen kattamiseen. Johanna Rellman toteaa selvityksissään, että ikääntyvien lääkärien pysymistä työelämässä tulee tukea voimakkaasti.

Lääketieteen tohtori, työterveyslääkäri, yleislääketieteen ja liikuntalääketieteen erikoislääkäri Jouko Mölsä tekee yhä töitä, vaikka hän on juuri täyttänyt 71 vuotta.

Pitkän uran julkisella puolella tehnyt Mölsä on työskennellyt viimeiset parikymmentä vuotta Terveystalolla Jyväskylässä ja Äänekoskella ja aikoo jatkaa tämän vuoden loppuun muutamana päivänä viikossa.

– Yksityisellä puolella on paljon eläkeikäisiä lääkäreitä, jotka tekevät työtä osa-aikaisesti. Isoissa lääkärikeskuksissa on ollut ikärajoja lääkäreille, mutta ne on nyt purettu. Myös esimerkiksi leikkaamista on rajoitettu.

Mölsän mielestä olisi tärkeää, että ikääntyvien lääkäreiden työkykyä arvioitaisiin nykyistä paremmin esimerkiksi työterveyshuollossa.

– Siinä olisi ehdottomasti kehittämistä nykyiseen verrattuna.

Kun erikoislääkäreiden eläköityminen 2020-luvulla kiihtyy, iso huoli tulee olemaan se, miten erikoistuville lääkäreille riittää kouluttajia. Johanna Rellman perääkin yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin välille.

Oma haasteensa on myös koulutuksen laadun parantaminen. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays) on tartuttu ongelmaan kouluttamalla Suomen ensimmäisiä kova- eli koulutusvastuulääkäreitä. Innovaatio on lähtöisin Taysista ja Tampereen yliopistosta Rellmanin kokoamasta työryhmästä, jossa pohdittiin keinoja koulutuksen suunnitelmallisuuden parantamiseen.

Kova-lääkäri vastaa siitä, että erikoistuva lääkäri saa riittävän perehdytyksen, koulutus on suunnitelmallista ja osaamista arvioidaan systemaattisesti.

– Meillä on myös käynnistetty erikoislääkäreiden pedagogiset kurssit. Neljäs kurssi alkaa nyt syksyllä. Paikkoja on 20 ja hakijoita 40, Rellman kertoo.

Hän iloitsee siitä, että myös muissa yliopistoissa on herätty erikoislääkärien koulutuksen laadun parantamiseen. Ensi vuoden alusta kova-lääkärit aloittavat Turussa.

Erikoislääkärit

Koulutusuudistus

Uudistuksella erikoislääkäreitä ja erikoishammaslääkäreitä pyritään ohjaamaan aloille, joilla on eniten pulaa tekijöistä.

Myös koulutuksen laatua pyritään parantamaan.

Viime vuoden loppuun saakka erikoislääkäreiksi haluavat ilmoittautuivat yliopistoihin, mutta valinnat varsinaisten erikoistumispaikkojen saajista teki työnantaja.

Viime joulukuussa ennen ilmoitusmenettelyn sulkeutumista satoja erikoislääkärin jatko-opintoihin haluavaa lääkäriä ilmoittautui yliopistoihin.

Tämän vuoden alusta saakka opinto-oikeuden haku on kaksi kertaa vuodessa: keväällä ja syksyllä.

Valinta pohjautuu työkokemukseen, tieteellisiin ansioihin ja strukturoituun haastatteluun.

Avoimista haettavina olevista opinto-oikeuksista ilmoitetaan julkisesti, ja kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus hakea paikkaa.

Uusi menettely on entistä avoimempi, oikeudenmukaisempi ja läpinäkyvämpi.

Ira Blomberg-Kantsila 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi