Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Asiantuntija ei kannata lentoveroa, hänellä on tiedossa parempi ratkaisu

Biopolttoaineista olisi saatavissa tuplahyöty.

Lentopäästöjen hillitsemiseksi on esitetty monia keinoja. Kuva: Martti Kainulainen

Mikä olisi paras tapa hillitä lentopäästöjä? Lentovero, kerosiinin verovapauden poisto vai jokin muu?

Biopolttoaineet, sanoo asiaan perehtynyt liikenne- ja viestintäministeriön hallitussihteeri Janne Mänttäri.

– Toisin kuin lentovero, uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite koskee myös lentoja, jotka lopulta lennetään, Mänttäri sanoo.

Eli jos lentokoneen tankissa on biopolttoainetta, päästöt pienenevät.

– Päästöt voivat vähentyä jopa 25 prosenttia. Lisäksi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite toimii veron tavoin.

Koska biopolttoaineet ovat fossiilista kerosiinia 3–4 kertaa kalliimpaa, ne nostaisivat lentoveron tapaan lipun hintaa. Saatavissa olisi siis tuplahyöty.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) ja Sitran raportin mukaan ainoa tapa vähentää lentämisen päästöjä merkittävästi on vähentää lentämistä.

Mänttäri suhtautuu epäilevästi sekä lentoveroon että kerosiinin verovapauden poistoon, jota Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen kannatti Uutissuomalaisen jutussa viime viikolla.

Kansallinen vero koskisi Suomessa vain noin viittä prosenttia lennoista, kun taas EU-laajuinen vero vaatisi yksimielisyyden. Se on kaukana.

Lentopolttoaineiden verovapaus kirjattiin 1944 Kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimukseen. Siinä määriteltiin Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) tehtävät.

– Se Chigagon sopimus itse asiassa koskee vain polttoainetta, joka on jo tankissa maahan tullessa. Sitä ei saa verottaa, maassa tankattavaa saa, Mänttäri sanoo.

Sopimusta on vaikea muuttaa, sillä se on liitetty moniin valtioiden välisiin sopimuksiin. Ministeriössä muutosta ei nähdä realistiseksi ainakaan kymmeneen vuoteen.

– EU ei voi tehdä muutoksia yksin. ICAOn perustamissopimuksen muuttaminen vaatii yksimielisyyden, ja mukana on 200 jäsenvaltiota, sanoo Mänttäri.

EU ei voi tehdä muutoksia yksin. Lvm:n hallitussihteeri Janne Mänttäri

Vuonna 2016 ICAO pääsi kuitenkin sopimukseen hiilidioksidipäästöjen kasvun hyvittämiseen velvoittavasta järjestelmästä CORSIAsta.

Sen mukaan lentoliikenteen kasvaessa tulisi päästöjen jäädä vuoden 2020 tasolle. Eli päästöt eivät saisi kasvaa enää ensi vuoden jälkeen. Hillintä tapahtuisi lentokoneteknologian, kestävien polttoaineiden ja energiatehokkaan ilmatilan käytön avulla.

Nykyiset lentokoneet kuluttavat 80 prosenttia vähemmän polttoainetta matkustajakilometriä kohden kuin 1960-luvun koneet.

Kestäviä lentopolttoaineita tuotetaan lähinnä kasviöljyistä ja jäterasvoista. Lentoala on arvioinut, että biopolttoaineen osuus voi nousta vuoteen 2025 mennessä kahteen prosenttiin.

Lentoliikenne aiheuttaa noin 2 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä, joista kansainvälisen lentoliikenteen osuus on noin 1,3 prosenttia. Selvityksen mukaan suomalaiset matkustavat henkeä kohden eniten maailmassa.

Helsingin Sanomien viime vuonna teettämän tutkimuksen mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa ja 37 prosenttia vastustaa lentoveroa.

Harva on kuitenkaan itse vähentänyt lentämistä ympäristösyistä. Yhteensä 17 prosenttia kertoi vähentäneensä lentämistä huomattavasti tai jonkin verran päästöjen vähentämiseksi.

Ikäryhmistä nuoret alle 25-vuotiaat vastustivat veroa eniten. Eniten sitä kannattivat yli 65-vuotiaat.

Vastustajat olivat enemmistönä vain työttömien (53 prosenttia) ja perussuomalaisten kannattajien (65 prosenttia) keskuudessa.

Vihreiden ja vasemmistoliiton kannattajista lentoveroa kannatti yli 70 prosenttia ja keskustan ja Sdp:n kannattajista yli 60 prosenttia. Kokoomuslaisista 51 prosenttia oli veron puolesta.

Lentopäästöt

Kansalaisaloite aloitti keskustelun

Kansalaisaloite lentoverosta sai loka–marraskuun vaihteessa 50 000 allekirjoitusta täyteen ja etenee eduskuntaan.

Lentovero on käytössä esimerkiksi Britanniassa ja Ruotsissa, jossa maksu on 6–40 euroa lennolta.

Uutissuomalaisen kyselyssä puoluejohtajista vain vihreiden Maria Ohisalo ja vasemmistoliiton Li Andersson kannattivat kansallista lentoveroa.

Yksikään puoluejohtaja ei tyrmännyt EU-laajuista veroa.

Toinen tapa hillitä päästöjä on poistaa kerosiinin verovapaus. Sekin nostaisi lentolipun hintaa.

Kolmas tapa on lisätä biopolttoaineiden osuutta. Kestäviä lentopolttoaineita tuotetaan lähinnä kasviöljyistä ja jäterasvoista.

Selvityksen mukaan suomalaiset matkustavat henkeä kohden eniten maailmassa.

Suomalaisten suosituin lentokode on Espanja.

Juha Honkonen
juha.honkonen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi