Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Joulujuhlapäätös sai poliitikot vauhtiin

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu koulujen joulujuhlan järjestämisestä kirkossa synnytti kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa. Koulun joulujuhlaa harjoiteltiin Helsingissä 16. joulukuuta 2011. LEHTIKUVA/Markku Ulander

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu koulujen joulujuhlan järjestämisestä kirkossa sai poliitikot vauhtiin sosiaalisessa mediassa.

Apulaisoikeusasiamies piti päätöksessään ongelmallisena oppilaiden yhdenvertaisuuden ja uskonnonvapauden kannalta, jos koulun joulujuhla järjestetään kirkossa. Apulaisoikeusasiamies totesi, että kirkko on ensisijaisesti jumalanpalveluksiin tarkoitettu paikka.

– Minun on aika lailla mahdoton ymmärtää, miksi koulun joulujuhlaa ei voisi viettää kirkossa. Apulaisoikeusasiamiehen päätös ikään kuin unohtaa joulunviettoon liittyvän tapakulttuurin, tradition ja sitä kautta koulun tehtävän välittää myös kulttuurista perintöä. Riippumatta täysin siitä, uskooko joulun sanomaan kristillisessä merkityksessä. (Annika Saarikko, kesk.)

– Ei tietenkään ole normaalia viedä kaikkien koululaisten yhteistä joulujuhlaa kirkkoon. Joulujuhla on osa opetusta, eikä erillinen tilaisuus. Joulukirkosta ei linjattu mitään. Se on jatkossakin sallittu, kuten joululaulut ja enkelikuvaelmat. Vähän rajaa populismiin. (Henrik Vuornos, kok.)

– Uskonnot ja uskonnolliset perinteet ovat osa maailman ja elämän rikkautta. Niitä saa ja pitää käsitellä myös koulussa. Ne ovat osa kulttuuriamme ja juhlaperinnettämme. (Sanni Grahn-Laasonen, kok.)

– Joulukirkko, joulujuhla kirkossa – mitä väliä? Miksi kaikista asioista kasvaa niin suuria ongelmia? Ja miksi tämä asia ärsyttää myös itseäni niin paljon? (Jouni Ovaska, kesk.)

– Toivon, että koululaiset saavat käydä joulukirkossa jatkossakin. Tämä on ollut myös lainsäätäjän tahtotila. Suomalaiseen kristilliseen perinteeseen kuuluvat juhlat on voitava pitää tulevaisuudessakin. (Katri Kulmuni, kesk.)

– Ainakin Helsingissä jo lapsuuteni 1980-luvulla oli selviö, ettei uskonnottomien tarvinnut osallistua joulukirkkoon. Lähestymme 2020-lukua, ja keskustan koko johto näyttää pöyristyvän nykymaailmasta. (Paavo Arhinmäki, vas.)

"Joulukirkkoa ei olla kieltämässä"

– Kukaan ei ole kieltämässä joulukirkkoa! Kyse on siitä, että koulun joulujuhla / päätösjuhla ei tulisi olla kirkossa. (Bella Forsgrén, vihr.)

– Apulaisoikeusasiamies kaventaa lasten positiivista uskonnonvapautta: hekään eivät saa osallistua, jotka haluavat. #uskonnonvapaus uhattuna. (Sari Essayah, kd.)

– "Koulun joulujuhla ja kirkko". Tässä asiassa lämmin tuki Essayahin ja monien muiden samansuuntaisille näkemyksille. (Mauri Pekkarinen, kesk.)

– En (ole) alkuunkaan uskonnollinen. Silti haluan, että kouluissa voidaan edelleen laulaa suvivirttä ja joulujuhla voidaan järjestää myös kirkossa, kunhan on myös vaihtoehto tarjolla. Tällainen militantti ateismi tuhoaa maamme kulttuuriperinnön. (Mikko Kärnä, kesk.)

– Tällainen keskustelu on ihan helkkarin turhauttavaa. Vaikuttaa siltä, että varmin tapa saada julkisuutta on ymmärtää jokin ihmisten mieliä kuohuttava aihe väärin ja tykittää mutkat suoriksi vetävä kannanotto vastapalloon. (Mikkel Näkkäläjärvi, sd.)

– Toivon, että opetusministeri lausuisi selkeän kantansa, että jatkossakin Suomen kouluissa saa laulaa Enkeli taivaan, käydä joulukirkossa ja ylläpitää Suomen kansalle rakkaita perinteitä kuten ennenkin. Eihän linja ole muuttunut. (Petteri Orpo, kok.)

– Kristillistä juhlaa ei saa enää järjestää kirkossa, koska joku vähemmistöstä mukamas loukkaantuu. Nyt taas jotain rajaa. (Ville Tavio, ps.)

Opetushallituksen ohjeet sallivat joulukirkot ja -juhlat

– Opetuksen järjestäjät ja koulut päättävät juhlista ja niiden sisällöstä.

– Juhliin voi sisältyä myös joitakin uskontoon viittaavia elementtejä. Tällaiset juhlatraditiot ovat osa suomalaista kulttuuria.

– Juhlaan mahdollisesti sisältyvä yksittäinen virsi ei tee tilaisuudesta uskonnon harjoittamista.

– Esi- ja perusopetuksen juhlat ovat osa opetusta ja toimintaa, johon oppilaiden tulee osallistua.

– Tarvittaessa huoltajien kanssa voidaan sopia oppilasta koskevista järjestelyistä ja mahdollisesta vaihtoehtoisesta toiminnasta.

– Opetuksen järjestäjät voivat päättää, järjestetäänkö opetuksen yhteydessä uskonnollisia tilaisuuksia, kuten jumalanpalveluksia, uskonnollisia päivänavauksia tai vastaavia.

– Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

– Oppilasta ei voida velvoittaa osallistumaan jumalanpalvelukseen, uskonnolliseen päivänavaukseen tai muuhun uskonnolliseen tilaisuuteen.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi