Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Uutisanalyysi: Kuka sanoisi Halla-aholle 'tahdon'?

Aiemmin gallupjohtajan paalupaikka on säilynyt loppuun asti.

Jussi Halla-aho on selvästi suosituin puoluejohtaja. Kuva: Jussi Nukari/Lehtikuva

Otsikon kysymys voi tuntua ennenaikaiselta, kun viime vaaleista on vain puolisen vuotta. Perussuomalaisten kannatuksessa on kuitenkin samaa kuin keskustalla toissa ja SDP:llä viime kaudella. Noste jatkui ja riitti lopulta seuraavien vaalien ykköstilaan. Se onnistuu, kun kritiikki päähallituspuoluetta vastaan yltyy ja välttää itse suututtamasta juuri ketään. Se tuntuu olevan myös Jussi Halla-ahon taktiikka.

Hän on huippusuosittu. Uutissuomalaisen tuoreessa gallupissa neljännes suomalaisista oli sitä mieltä, että hän on onnistunut parhaiten puheenjohtajan tehtävässä. Vain Halla-aho ja vasemmistoliiton Li Andersson ylsivät yli kymmenen prosentin tulokseen. Kaksikko edustaa poliittisesti lähes ääripäitä.

Seuraavat vaalit ovat kunta- ja ehkä maakuntavaalit 2021; eduskuntavaalit tulevat aikataulun mukaisesti vasta 2023. Pohditaanpa silti jo niitä, koska perussuomalaiset voivat hyvinkin säilyttää paalupaikkansa.

Hallituksen muodostajaksi skenaariossa nousee siis Halla-aho. Hän kysyy muiden puolueiden halukkuutta hallitukseen. Kuka vastaa 'tahdon'?

Ei ehkä kovin moni. Jos nykygallupit toteutuisivat, toiseksi suurin puolue olisi kokoomus. Sen puheenjohtaja Petteri Orpo on jo kerran heittänyt Halla-ahon perussuomalaiset ulos hallituksesta.

Syynä olivat Halla-ahon kovat mielipiteet etenkin maahanmuuttajista. Ne eivät ole muuttuneet: Halla-aho ei ole sanoutunut irti blogimerkinnöistään, joiden mukaan "ohikulkijoiden ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre” ja ”väkivalta on nykyään aliarvostettu ongelmanratkaisukeino.”

Näihin kirjoituksiin viittasi myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ennen kuin jätti perussuomalaiset pois nykyhallituksesta. Vihreät ja vasemmistoliittokaan eivät varmasti lähtisi Halla-ahon hallitukseen.

Keskustan Katri Kulmunin kanta on arvoitus. Puolue suostui hallitukseen jopa historiansa suurimman vaalitappion jälkeen keväällä. Toisaalta perussuomalaisten ja keskustan yhteenlaskettu kannatus oli Ylen tuoreessa gallupissa vain 36 prosenttia. Yli 50 prosentin ei päästä, vaikka mukaan otettaisiin myös kaikki pikkupuolueet.

Toki esimerkiksi kokoomuksen puheenjohtaja voi ennen vaaleja vaihtua esimerkiksi Antti Häkkäseen, joka saattaa suhtautua perussuomalaisiin Orpoa suopeammin. Tai sitten Suomessa tehdään virot: suurin puolue ei pääsekään hallitukseen, kun riittävästi kumppaneita ei löydy. Silloin voi tosin käydä ruotsit: oikeistopopulistisen puolueen kannatus vain kasvaa.

Elämme mielenkiintoisia aikoja. Politiikka siirtyy yhä enemmän vasemmisto–oikeisto-akselilta liberaalit–konservatiivit-akselille sekä keskeltä reunoille. Internetistä tuttu mielipiteiden polarisoituminen näkyy vahvasti myös gallupeissa.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen politiikan toimittaja.

Juha Honkonen
juha.honkonen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi