Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Uutisanalyysi: Hurja ruletti luvassa ministeriöissä – yli puolet kansliapäälliköistä vaihtoon

Pitäisikö jäsenkirja työntää taka-alalle valinnoissa, pohtii Uutissuomalaisen politiikan toimittaja Ari Helminen.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki jättää tehtävänsä keväällä. Kuva: Seppo Votkin

Kelan pääjohtajan valinta saattaa vaikuttaa pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen tuleviin nimitysratkaisuihin, vaikka kyse oli eduskunnan alaisesta laitoksesta. Demarit sanovat, että keskustan Markus Lohen aktiivisuus valintaprosessissa ei ainakaan unohdu. Lohi puolestaan sanoo, että tehtävään piti saada paras mahdollinen hakija.

Hallituksella on edessään melkoinen nimitysruletti, sillä ministeriöiden 12 kansliapäälliköstä yli puolet menee vaihtoon hallituskauden aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö ehti jo vaihtua, kun taustaltaan sosiaalidemokraatti Kirsi Varhila valittiin tehtävään. Tehtävää hoitanut ja jatkokautta hakenut kokoomustaustainen Päivi Sillanaukee jäi rannalle. Hän piti tehtyä nimitystä poliittisena.

Seuraavaksi hallituksen pöydälle tulee valtiovarainministeriön kansliapäällikön valinta. Martti Hetemäen vaikutusvaltaisia saappaita tavoittelee kuusi henkilöä, joista suurin osa on Suomen Pankin ja valtiovarainministeriön kokeneita viranhaltijoita.

Joukossa on myös alivaltiosihteeri Päivi Nerg. Kun sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) nimitti Nergin sisäministeriön kansliapäälliköksi 2012, nimityksestä nousi suuri kohu. Oppositiossa ollut keskusta moitti Nergin kokemattomuutta ja piti nimitystä puhtaasti poliittisena.

Tuolloin, samoin kuin nytkin, esittelevillä ministereillä on vahva oikeus valita mieleisensä ehdokas kansliapäälliköksi. Käytännössä valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) valitsee Hetemäen seuraajan.

Aina kaikki ei mene kuin Strömsössä. Viime hallituskaudella nousi kohu, kun puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) nimitti oman suosikkinsa, Jukka Juustin, puolustusministeriön kansliapäälliköksi. Juustin virkakausi päättyy ensi vuoden lopussa.

Silloin päättyy myös ympäristöministeriön kansliapäällikkönä vuodesta 2008 toimineen Hannele Pokan (kesk.) jatkokausi. On mielenkiintoista nähdä, saavatko vihreät ensimmäisen kansliapäällikön, sillä esittelijänä toimii ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.). Mielenkiintoa lisää, jos paikkaa hakee ex-ympäristöministeri, valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen (kesk.). Häntä saattaa olla vaikea sivuuttaa.

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) nimitti demaritaustaisen Anita Lehikoisen opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäälliköksi 2013. Lehikoisen virkakausi päättyy 2020 samoin kuin työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Jari Gustafssonin viisivuotinen virkakausi.

Liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Harri Pursiaisen kausi päättyy 2021 ja oikeusministeriön kansliapäällikkö Pekka Timosen toimikausi 2023. Näitä nimityksiä ennen hallituksen pöydälle tulee sisäministeriön kansliapäällikön valinta. Kansliapäällikkönä viime vuoden kesästä toiminut Ilkka Salmi (kok.) ilmoitti hiljattain palaavansa takaisin EU-komissioon.

Viime vuodet ovat osoittaneet, että kansliapäälliköksi voi nousta objektiivisin asiaperustein, mutta jäsenkirjallakin on yhä merkitystä. Sitäkin sietää pohtia, pitäisikö jäsenkirja työntää taka-alalle, sillä istuva hallitus nimittää haluamansa määrän poliittisia valtiosihteereitä hallituskaudeksi.

Lue myös: USU-gallup: Jussi Halla-aho onnistunut suomalaisten mielestä parhaiten puheenjohtajana – "Pyrin puhumaan mahdollisimman selkeästi asioista"
Ari Helminen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi