Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Tiedon puute voi viedä ulosottoon: lähes 400 000 sote-maksua ulosotossa

Takuusäätiön johtaja: "Kannattaako ihmistä roikottaa tappiin saakka velkahirressä?"

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies moitti Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymää siitä, että verkkosivut eivät sisältäneet lainkaan tietoa potilasmaksujen huojentamisesta tai mahdollisuudesta luopua perinnästä. Kuva: Tiina Örn

Moni päätyy maksamattomien sosiaali- ja terveydenhuoltomaksujen takia ulosottoon turhaan. Kunnat ja kuntayhtymät tiedottavat asiakkaita vaihtelevasti siitä, että kyseisistä palveluista määrätty maksu voidaan jättää perimättä tai sitä voidaan alentaa, jos se vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä.

Johtava lakimies, sosiaali- ja terveyspalvelut -tiimin esimies Sami Uotinen Kuntaliitosta myöntää, että kuntakohtaisia eroja on ja moni kunta voisi tiedottaa asiakasmaksulain huojentamismahdollisuudesta nykyistä paremmin. Toisaalta hän muistuttaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa on paljon erilaisia maksuja.

– Maksuja on lukumääräisesti paljon, eikä asiakkaan taloudellisen tilanteen läpikäyminen ole kaikissa tapauksissa käytännössä mahdollista. Jos maksun periminen vaarantaa asiakkaan toimeentulon, sitä ei peritä.

Aikaisempaa useampi jättää julkisten palvelujen asiakasmaksuja maksamatta ajallaan, ja yhtenä syynä ulosottotapausten kasvuun on tiedon puute huojentamismahdollisuudesta. Viime vuonna ulosottoon päätyi yli 386 000 sosiaali- ja terveyspalvelumaksua.

Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell patistaa kuntia tiedottamaan asiakasmaksulain huojennusmahdollisuudesta paremmin asiakkaille.

– Mikä on kuntien vastuu, ettei lain henki toteudu laajemmin? Beurling-Pomoell kysyy.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen otti asiaan kantaa kesällä, kun tietojen puute tuli esille kantelussa. Pölösen mukaan Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän verkkosivut eivät sisältäneet lainkaan tietoa potilasmaksujen huojentamisesta tai mahdollisuudesta luopua perinnästä.

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar kehottaa kuntia ja kuntayhtymiä pohtimaan, kannattaako niiden pistää vähävaraisten maksamattomat laskut perintään, ja käyttämään asiakasmaksulaissa olevaa helpottamisen tai maksuvapauttamisen periaatetta.

Pantzar kysyy, kuinka järkevää on pitää heitä ulosotossa. Siitä voi aiheutua kunnalle enemmän haittaa ja kustannuksia kuin hyötyä, jos kuntalainen joutuu turvautumaan toimeentulotukeen. Ulosotto myös hankaloittaa ihmisten arkea.

– Kannattaako luotto kirjata tappioksi vai roikotetaanko ihmistä tappiin saakka velkahirressä? Pantzar kysyy.

Toisaalta Pantzar myös korostaa, ettei perintä ole paha asia.

– Sen tarkoituksena on saada velka maksettua. Jos sitä ei kykene tekemään, silloin on syytä pohtia, aiheutuuko siitä enemmän haittaa vai hyötyä.

Pantzarin mukaan ulosotoissa on kyse pääasiassa pienituloisista ihmisistä, jotka hakevat joustoa omaan elämäänsä. Sitä haetaan jättämällä maksamatta sellaiset maksut, joista ei aiheudu varsinaista toimenpidettä. Siksi ne on helppo jättää maksamatta.

– Vaikka maksun jättää maksamatta, sinua ei jätetä hoitamatta eikä lasta jätetä ottamatta päivähoitoon.

Pantzarin mukaan se, miten kunnat tulkitsevat asiakasmaksulain huojennusta, vaihtelee todella paljon. Osa pitää kiinni oikeudenmukaisuusperiaatteesta.

– Se on reilua, että maksut peritään kaikilta. Osa kunnista katsoo, että on parempi luopua perinnästä, jos ei saa maksua.

Uotisen mukaan asiakkaan kannattaa olla yhteydessä maksun määränneeseen kuntaan tai kuntayhtymään, jos on ongelmia maksamisessa. Laskusta pitäisi näkyä, mihin asiakas voi ottaa yhteyttä. Hän voi hakea maksuun oikaisua palvelusta vastaavalta toimielimeltä.

Uotinen muistuttaa, että asiakasmaksuilla on huomattavaa taloudellista merkitystä. Niistä kertyy tuloja noin 1,5 miljardia euroa vuodessa eli 7-8 prosenttia sote-kustannuksista.

Johtaja Juha Iskala Intrum Perinnästä kertoo, että suurin osa suomalaisista maksaa laskunsa erittäin tunnollisesti. Myös suurin osa maksuvaikeuksissa olevista Intrumin asiakkaista maksaa laskut tunnollisesti, vaikka maksupäivä saattaa viivästyä.

– Kuntien ja kuntayhtymien osalta tilanne se, että vaikeimmassa taloudellisessa tilanteessa olevat ihmiset on käytännössä vapautettu monista maksuista, koska sosiaalitoimi maksaa kuluja. Heitä, jotka eivät maksa, mutta joiden pitäisi maksaa, on pieni vähemmistö, Iskala kertoo.

Julkisen sektorin yli 400 000 kappaleen ulosottomäärää Iskala selittää sillä, että Suomessa on noin 400 000 ihmistä, jotka ovat vakavissa maksuvaikeuksissa ja joilla on maksuhäiriömerkintä. Toisena selityksenä on julkisyhteisöjen, kuten sairaanhoitopiirien, valtava maksujen määrä.

– On paljon pieniä saatavia, terveyskeskus- ja poliklinikkamaksuja ja ne kasaantuvat samoille ihmisille. Niistä kertyy kappalemääräisesti paljon saatavia, mutta euromäärät jäävät pieniksi, Iskala kertoo.

Iskalan mukaan kaupungit ja sairaanhoitopiirit tekevät aina päätöksen siitä, kenen maksut pannaan perintään ja ulosottoon. Toisaalta hän muistuttaa yhdenvertaisuusperiaatteesta, kaikkien on maksettava.

– Meidän rooli on se, että arvioimme asiakkaan maksukykyä käytettävissä olevan tiedon eli luottotietojen perusteella. Usein arvio perinnästä on meidän tekemä, Iskala sanoo ja jatkaa.

– Ensimmäinen perintäkirje pitää lähettää. Jos asiakas on täysin maksukyvytön, perintää ei ole kannattavaa eikä perusteltua jatkaa. Emme aiheuta turhia kustannuksia, koska perintä ei johtaisi mihinkään.

Iskalan mukaan pääosa heidän tuloistaan tulee velallisilta. Asiakas maksaa korvauksen perintäkuluista, joten tämänkin takia kaikilta ei kannata periä maksuja.

Asiakasmaksulaki

Asiakas voi saada huojennusta

Asiakasmaksulain 11 § 1 momentti velvoittaa kunnat ja kuntayhtymät alentamaan tai jättämään perimättä maksun silloin, kun sen periminen vaarantaa henkilön tai hänen perheensä toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteutumista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen suuruus vaihtelee kunnittain, sillä laki määrää vain asiakasmaksujen enimmäismäärän. Kunta voi päättää, millaisia maksuja se perii, vai periikö ollenkaan.

Vuonna 2018 julkisista palveluista määrätyistä asiakasmaksuista 420 961 kappaletta päätyi ulosottoon. Määrä on viidenneksen suurempi kuin vuonna 2017. Sosiaali- ja terveyspalveluista vireille tulleita ulosottotapauksia oli yhteensä 386 471.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan asiakasmaksulain uudistus on korkealla hallituksen tärkeysjärjestyksessä. Hallitus on varannut asiakasmaksuja kohtuullistavaan ja maksuttomuutta laajentavaan uudistukseen 45 miljoonaa euroa.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi