Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Metsittäminen olisi ilmastoteko, mutta uusia kohteita on vaikea löytää – hallituksen lakiesitys viivästyy

Uusia metsittämiskohteita on vaikea löytää. Kuva: Pirjo Kamppila

Hallitusohjelmassa metsitys on nostettu esille tärkeänä ilmastotoimena, ja hallitus valmistelee lakiesitystä metsittämisestä. Metsitettävien alueiden löytäminen on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi, eikä se ei ole ratkaisu ilmasto-ongelmaan.

– Monet sanovat, että Suomessa on paljon kohteita, joita voisi metsittää, mutta metsittämispotentiaali ei ole suuri, kertoo neuvotteleva virkamies Jaana Kaipainen Maa- ja metsätalousministeriöstä.

Hallituksen piti antaa lakiesitys metsittämisestä toukokuussa, mutta aikataulu on osoittautumassa mahdottomaksi. Esitys siirtynee ensi vuoteen.

Nyt jo 78 prosenttia metsää

Kaipaisen mukaan metsittämispotentiaali ei ole Suomessa valtava, koska Suomen pinta-alasta 78 prosenttia on jo metsää. Uusia metsittämiskohteita on vaikea löytää.

Kaipaisen mukaan ministeriössä valmistellaan metsittämiskriteereitä ja rahoitusmekanismeja. Lisäksi selvitetään historiatietojen valossa, mitä kohteita ei kannata metsittää. 1960- ja 1970-luvuilla tehtiin paljon metsittämistä ja osa sen ajan kohteista, kuten turvepellot, vaativat silloin suuria investointeja.

– Otamme vanhat aineistot käyttöön ja katsomme, millaisia kohteita kannattaa metsittää ja yritetään katsoa, mistä saadaan mahdollisimman suuri ilmastohyöty, Kaipainen kertoo.

Yksityistä rahaa mukaan

Aikaisemmin metsittäminen kytkettiin maataloustukiin, mutta nyt tuet on tarkoitus muuttaa kansallisiksi tuiksi. Myös yksityiset tahot ovat kiinnostuneita rahoittamaan ympäristöhankkeita. Yksityisiä yritetäänkin nyt saada rahoittamaan metsittämistä.

– Ajatus on, ettei se olisi pelkästään valtion tukemaa toimintaa. Monilla yrityksillä on omia tavoitteita päästä hiilineutraalisuustavoitteeseen.

Kaipaisen mukaan potentiaalisia metsittämiskohteita voisivat olla maataloustuotannon kannalta syrjäiset ja heikkotuottoiset pellot sekä käytöstä poistetut turvetuotantoalueet. Peltojen kohdalla ongelmia saattavat aiheuttaa monimuotoisuuden säilyttäminen ja maisema-arvot.

Yhtenä vaihtoehtona ovat olleet lähempänä luonnontilaa olevat "hömppäheinäpellot". Kaipaisen mukaan ainakin osa niistä on ympäristötuen ja karjatalouden kannalta merkittäviä.

Metsittäminen tuo Kaipaisen mukaan yhden elementin ilmastokeskusteluun, mutta ei ole iso ratkaisija.

Metsäkato aiheuttaa päästöjä

Metsäkato eli metsän muuttuminen muuksi, esimerkiksi rakennusmaaksi, aiheuttaa isot päästöt, ja vaikeuttaa osaltaan Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemistä. Metsäkadon päästöt lasketaan – toisin kuin metsänielut – täysimääräisesti mukaan arvioitaessa Suomen maankäyttösektorin ilmastotavoitteen saavuttamista.

Luonnonvarakeskuksen mukaan kymmenen viime vuoden aikana metsää on raivattu muuhun käyttöön vajaat 19 000 hehtaaria vuodessa, eli 0,1 prosenttia metsäalasta.

Metsäkadosta aiheutuvat päästöt ovat isot: 3–4 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. Määrä vastaa suuruusluokaltaan noin kuutta prosenttia Suomen kokonaispäästöistä tai Suomen kuorma-autojen yhteenlaskettuja vuosipäästöjä.

Myös viljelysmaan päästöt ovat Kaipaisen mukaan suuret, mutta päästöjen vähentäminen peltopuolella on helpompaa kuin metsäkadon torjuminen. Jos lanta saadaan hyötykäyttöön esimerkiksi biokaasuksi, metsää ei tarvitse raivata pelloiksi lannanlevityksen takia.

Suomi päivittää ilmastoskenaarioitaan

Suomi on päivittämässä vaihtoehtoisia polkuja, miten se pääsee EU:n pitkän aikavälin ilmastotavoitteeseen ja siihen liittyen Lulucf-sektorin hiilinielutavoitteeseen vuoteen 2050 mennessä. Tutkijat julkaisevat uudet skenaariot 15. marraskuuta Säätytalolla.

Lulucf-sektorilla tarkoitetaan nielu- ja päästölaskelmissa maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta.

– Tällä hetkellä on meneillään uusi työ, jossa päivitetään viime helmikuussa julkistetut skenaariot, kertoo johtava tutkija Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT:stä.

Koljosen mukaan selvityksessä huomioidaan, miten maailma on muuttunut vaajaan vuoden aikana sekä uuden hallituksen linjaukset. Lisäksi siinä arvioidaan tulevaisuuden kehitystä nykyisen tiedon perusteella.

– Uutena asiana on hiilineutraalisuustavoite vuoteen 2035 mennessä, mikä edellyttää, että vanhoihin laskelmiin verrattuna toimia täytyy nopeuttaa. Edellisen arvion mukaan Suomi voi saavuttaa hiilineutraaliuden 2040-luvulla, Koljonen toteaa.

Teknologian kehitys huomioidaan

Skenaarioissa huomioidaan uuden teknologian kehityksen käyttöönotto, teollisten prosessien kehitys ja teollisen toimialan sekä maa- ja metsätaloussektorin kehitys.

– Luomme kaksi erilaista skenaariota, vaihtoehtoista polkua kehityskuluista, joissa tarkastellaan kasvihuonepäästötasetta ja toisaalta Lulucf-sektoria, Koljonen kertoo.

Koljosen mukaan skenaarioissa huomioidaan myös edellisen hallituksen päättämät toimet, joista hän mainitsee kivihiilen alasajon ja liikennepolttoaineiden sekoitevelvoitteet.

EU:n hallintomalliasetuksen mukaan Suomen on laadittava ja toimitettava Euroopan komissiolle 30 vuoden päähän ulottuva pitkän aikavälin vähäpäästöisyysstrategia, joka tukee EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä kustannustehokkaasti 80-95 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050.

Ari Helminen / Uutissuomalainen
ari.helminen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi