Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Perustoimeentulotukea leikataan yhä usemmalta – Asiantuntijat kyseenalaistavat leikkausten järkevyyden

Leikkausten määrän kasvuun vaikutti tuen siirto kunnilta Kelalle vuonna 2017.

Perustoimeentulotukea haetaan nykyään Kelasta. Viime vuonna lähes 69 prosenttia haki tukea sähköisesti. Arkistokuva. Kuva: Johanna Erjonsalo

Perustoimeentulotukea leikattiin viime vuonna noin 14 000 suomalaiselta. Heistä joka neljäs oli Kelan tilastojen mukaan 20–24-vuotias mies. Kaikkiaan toimeentulotuen saajia oli viime vuonna noin 408 000.

Tilastoja siitä, kuinka monelta toimeentulotuen saajalta perusosaa on leikattu, ei ole olemassa ennen vuotta 2017. Perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelalle vuonna 2017.

Kuntaliiton erityisasiantuntijan Ellen Vogtin mukaan on kuitenkin päivänselvää, että määrä on kasvanut jonkin verran. Kunnan sosiaalialan ammattilainen saattoi jättää yksilöllisen harkinnan perusteella tukileikkauksen helpommin tekemättä, mutta Kelalla on valtakunnallisesti samat harkinnan perusteet kaikille.

Kuva: Suvi Lantta

– Kunnan viranhaltijan on kohdeltava yhdenvertaisesti vain kuntalaisiaan, Kelan koko kansaa, Vogt huomauttaa.

Hän ei kuitenkaan pidä määrän kasvua kohtuuttomana. Vuotta 2017 edeltäviä lukuja ei myöskään voi verrata suoraan nykyisiin erinäisistä muutoksista johtuen.

Jos kieltäytyy, saatetaan leikata

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuspäällikön Minna Kivipellon mukaan suurin syy tuen leikkaamiselle on kieltäytyminen työstä, koulutuksesta tai työvoimapoliittisesta toimenpiteestä ilman hyväksyttävää syytä.

Toimeentulotuen perusosaa voidaan leikata enintään 20 prosenttia tai enintään 40 prosenttia. Suurempi prosentti tulee kyseeseen esimerkiksi silloin, kun työstä kieltäytyminen on toistuvaa.

"Sanktiointi ei toimi"

Kivipelto katsoo, ettei toimeentulotuen perusosan leikkaaminen ole tuottanut tavoiteltua lopputulosta eli sitä, että leikkaus kannustaisi ihmisiä esimerkiksi töihin.

– Sanktiointi ei toimi, se ei ole mikään hoito- tai tukimuoto, Kivipelto toteaa.

Vogtin mukaan asiaa ei ole tutkittu, mutta näyttöä on siitä, että köyhyyden syveneminen ennemminkin passivoi kuin aktivoi ihmistä.

Vogtin mielestä pitäisi aidosti miettiä, onko perusosan alentaminen ylipäätään järkevä keino. Toisaalta hän pohtii sitäkin, olisiko reilua, että esimerkiksi jatkuvasti työstä perusteitta kieltäytyvä saisi saman tuen kuin velvollisuutensa hoitava.

Kela ilmoittaa kuntaan tuen leikkaamisesta

THL:n tänä syksynä ilmestyneestä tutkimuksesta kävi ilmi, että niistä, joiden toimeentulotukea on leikattu, on muodostunut väliinputoajien ryhmä.

– Heistä menee sähköinen ilmoitus Kelasta kuntaan, kun perustoimeentulotukea aiotaan alentaa. Tutkimuksessamme selvisi, että joissakin kunnissa ilmoituksia ei käydä edes läpi. Perustelu on se, ettei näitä ihmisiä saa kuitenkaan kiinni, Kivipelto sanoo.

Kelan kuntien sosiaalityöhön tekemistä ilmoituksista 20 prosenttia on koskenut perusosan alentamista.

Vogt huomauttaa, ettei henkilöä, jonka toimeentulotukea on leikattu, välttämättä saada useista yhteydenottoyrityksistä ja ajanvarauksesta huolimatta kunnan sosiaalihuoltoon.

– Silloin tullaan siihen, mihin kunnalla on varaa käyttää resurssejaan.

Katkoksia, mutta kummassa päässä?

Kun toimeentulotuen leikkausta harkitaan, tuen saajan kokonaistilanne pitäisi ottaa huomioon ja konsultoida sosiaalityötä. Tämä yhtälö ei Kivipellon mukaan kuitenkaan aina toimi.

– Kela väittää, etteivät he saa sosiaalityöntekijöitä kiinni, jotta he voisivat kysyä heidän näkemystään. Sosiaalityöntekijät taas sanovat, ettei heille edes koskaan tule pyyntöjä. En tiedä, mikä on totuus, mutta tässäkin on tapahtunut katkos.

"Kukaan ei oikein reagoi lukuun"

Kivipelto pitää 400 000:aa toimeentulotuen saajaa hirvittävänä määränä.

– Jos sanon luvun seminaarissa tai luennolla, niin itse hätkähdän sitä, ettei kukaan oikein reagoi lukuun.

Niitä suomalaisia, joilla ei ole laisinkaan verotettavia tuloja, on jo lähes 100 000.

– Kun Kela aloitti tilastoimaan näitä ihmisiä joskus kymmenisen vuotta sitten, heitä oli 10 000.

– Tämä on hiljainen, suuri muutos, jota kukaan ei ole oikein selvittänyt. Miksi heitä on jo lähes 100 000?

Vaikeampia kriisejä, suurempia velkoja

Jotain ahdingosta kertoo sekin, että ehkäisevää toimeentulotukea saavien osuus koko vastaavanikäisestä väestöstä on kasvanut vuosina 2017 ja 2018 aiempiin vuosiin verrattuna. Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää muun muassa silloin, kun taloudellinen tilanne on äkillisesti heikentynyt. Tuen myöntää kunta.

– Ehkäisevän toimeentulotuen nousu kertoo järjestelmän vaikeuksista. Se ei liity perusosan alentamiseen vaan esimerkiksi vuokravelkojen kasvuun. Kun perustoimeentulotuki on etääntynyt sosiaalihuollosta, ihmiset tulevat sinne vaikeampien kriisien ja suurempien velkojen kanssa, Kuntaliiton erityisasiantuntija Ellen Vogt näkee.

Näkyvissä uusi nousu tuensaajen määrässä

Täydentävää toimeentulotukea saavien osuus on puolestaan laskenut kahtena edellisvuotena.

– Kela-siirron yhteydessä täydentävällä toimeentulotuella olleita kustannuksia siirrettiin osaksi perustoimeentulotukea. Eli perustoimeentulotukea laajennettiin. Täydentävää toimeentulotukea saavien määrän pitikin laskea, mutta nyt näyttäisi siltä, että se alkaa taas nousta, Vogt sanoo.

Kunta myöntää harkintansa mukaan myös täydentävän toimeentulotuen. Sitä voi saada esimerkiksi sellaisiin asumismenoihin, joihin ei voi saada perustoimeentulotukea.

Vaikka hakisikin vain ehkäisevää tai täydentävää toimeentulotukea, on ensin lähetettävä Kelaan hakemus perustoimeentulotuesta. Kun siitä on olemassa päätös, voi ehkäisevää tai täydentävää tukea hakea suoraan kunnasta.

Sanna Inkinen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi