Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Routapäivien kato voi lisätä metsätuhoja

Ilmaston lämpeneminen voi olla hyväksi metsänkasvulle mutta tuo muita uhkia.

Trombin aiheuttamia tuhoja elokuulta 2004. Kuva: Jouni Turunen

Roudan määrän väheneminen ilmaston lämmetessä näkyy jo nyt Suomen turvepohjaisilla mailla mutta tulevaisuudessa myös kivennäismailla.

– Routapäivien määrät vähenevät, ja tällä on erilaisia vaikutuksia erilaisiin metsätuhoihin, kertoo metsänhoitotieteen professori Heli Peltola Itä-Suomen yliopistosta.

Routa-ajan lyheneminen lisää ainakin tuuli- ja lumituhoriskejä metsässä. Tuuli on abioottisten metsätuhojen suurin aiheuttaja meillä. Tuhoja syntyy, jos tuulee 14–17 metriä sekunnissa, jolloin puuskat voivat yltää 30 metriin sekunnissa.

Peltolan mukaan pääosa kovista tuulista koetaan roudan aikana yleensä loppuvuodesta, mutta tulevaisuudessa lähes kaikki tuulet tapahtuvat roudattomana aikana.

Voi käydä niin, että eteläisemmässä Suomessa routa-aikaa on tulevaisuudessa enää kuukaudesta kahteen. Roudattomana aikana puut kaatuvat huomattavasti herkemmin kuin roudan aikaan.

Mikäli kasvihuonepäästöjä kyetään vähentämään nopeasti, hiilidioksidipitoisuudet lisääntyvät vain vähän, mutta jollei pystytä, hiilidioksidipitoisuus lisääntyy paljon voimakkaammin.

– Ilmakehään on jo päästetty niin paljon hiilidioksisia, että ainakin parin asteen lämpötilan nousu toteutuu tämän vuosisadan aikana, Peltola kertoo.

Kahden asteen nousu merkitsisi retorisesti lievää ilmaston lämpenemistä, neljän asteen keskivahvaa ja kuuden asteen voimakasta. Lämpötilat kuitenkin nousevat eri tavoin kesällä ja talvella tai läpi vuoden.

– Meillä talvilämpötilat nousevat suhteessa enemmän kuin kesän. Keski- ja Etelä-Euroopan lämpötilat nousevat vielä enemmän, ja siellähän on haasteita jo nyt.

Lämpötilan nousu on periaatteessa metsälle hyväksi. Jos samalla saadaan vettä, se ei haittaa. Peltolan mukaan on kuitenkin ongelmana, että Suomessa lämpötilat nousevat enemmän kuin sadanta, jolloin puiden haihdunta lisääntyy.

Niinpä voi käydä niin, että kirjanpainajat saavat kaksi sukupolvea kesässä, mikä tietää myrkkyä kuusille. Juuri kuusi on puulajeista se, joka tulee täällä kärsimään toisin kuin koivu ja muut lehtipuut sekä pohjoisessa myös mänty.

– Kuusella on pinnallisempi juuristo. Voi hyvin kysyä, kannattaako kuusia istuttaa muualla kuin pohjoisessa ja kosteilla mailla, Peltola toteaa.

Lue myös: Uusi tapa uudistaa metsä – "Kylvetään männynsiemeniä kuusen taimien sekaan"
Hannu Kauhanen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi