Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Pohjoisin Lappi tyhjeni jo – kunnat sopeutuivat vähään väestöön

Matkailuelinkeino kannattelee monia Pohjois-Lapin kuntia. Lehtikuva / Otto Ponto

Pohjoisimman Lapin pienet kunnat sinnittelevät väestökadon kanssa paremmin kuin muut Suomen syrjäseudut, selviää Tilastokeskuksen syyskuun lopussa julkaisemasta väestöennusteesta.

Suomen pohjoisimmassa kunnassa Utsjoella väestö vähenee ennusteen mukaan hieman yli kuusi prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Enontekiöllä vähennystä tulisi alle neljä prosenttia.

Pohjoisen pienissä kunnissa on eletty vuosikymmeniä hiipuvan väestörakenteen kanssa. Kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana esimerkiksi Utsjoen väestö on jo vähentynyt 19 prosenttia ja Enontekiön 25 prosenttia.

Tuoreen väestöennusteen luvut ovat siis tapahtuneeseen kehitykseen verrattuna hillittyjä. Muualla Lapin syrjäseutujen kunnissa vähennystä väestöön ennustetaan paikoin tulevan jopa lähes kolmannes.

Pohjoisimpien kuntien palvelurakenne on hiottu ja sopeutettu tilanteeseen, arvioi asiantuntija Timo Aro Aluekehittämisen konsulttitoimistosta MDI :stä.

– Sinnittelyssä on positiivinen etumerkki, koska pieni muutos voi tuoda isoja lisiä paikallisten elämään, Aro sanoo.

Aron mukaan Tunturi-Lapin ja Pohjois-Lapin kuntien on helppo nähdä pysyvän vähintään sinnittelijöiden tai jopa väestömuutoksessa voittavien kuntien joukossa.

Matkailu, luontaiselinkeinot ja Norja selittävät

Lapin kasvava matkailu selittää pohjoisten kuntien näkymiä. Utsjoella ja Enontekiöllä matkailu on vielä pienempää kuin naapureissa Kittilässä ja Inarissa. Ne ovat Aron mukaan ainoat luontevat vertailukohdat Suomessa.

Utsjoella pysyvin väestönosa elää ja työskentelee luontaiselinkeinojen kuten porotalouden ja kalastuksen parissa, arvioi kunnanjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio. Luontaiselinkeinojen tulevaisuudennäkymät ovat Tieva-Niittyvuopion mukaan ihan hyvät.

– Matkailun ja muiden elinkeinojen suunnasta on tullut positiivisia signaaleja, mutta vielä ollaan alussa, Tieva-Niittyvuopio sanoo.

Utsjoelle rakennetaan parhaillaan mökkejä, ravintoloita ja hotellia.

Norjan läheisyys kannattelee useita pohjoisimpien kuntien kyliä. Utsjoen Nuorgamissa toimii useita kauppoja, kuten myös Inarin Näätämössä.

Enontekiön Kilpisjärvellä toimiva K-Market Kilpishalli on Enontekiön suurin yritys ja rajan lähellä asuvat norjalaiset sen suuri asiakaskunta.

– Raja on elintärkeä Kilpisjärven kylälle. Siellä on myös kunnan suurin potentiaali kehittää, sanoo Enontekiön kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen.

Valtio vetäytyi jo, palveluita saa etänä

Pohjoisimmat kunnat ovat sopeuttaneet palvelurakennetta vähäväkisten syrjäseutujen malliin jo vuosikymmeniä.

Utsjoelta valtio on vuosia sitten poistanut poliisin, rajavartiolaitoksen ja Kelan toimipisteet. Kunnan ainoa pankkikonttori toimii pääosin ajanvarauksella. Muitakin palveluita tarjotaan yhteispalveluina tai etänä.

– Palveluiden poistumisena sitä ei välttämättä koeta. Työntekijät ovat toki muuttaneet pois, sanoo kunnanjohtaja Tieva-Niittyvuopio.

Syrjäseudut houkuttelevat asukkaita, jotka ovat kiinnostuneet muista asioista kuin lähipalveluista.

– Hettaan tai Kilpisjärvelle muuttavat kyllä tietävät, etteivät palvelut ole samaa luokkaa kuin Oulussa tai Rovaniemellä. Jos ei todella halua kokeilla jotain uutta, ei Enontekiö missään tapauksessa ole kaikille sopiva paikka, kunnanjohtaja Rantapelkonen sanoo.

Enontekiö on Suomen toiseksi harvimmin asuttu kunta, jossa on 0,24 asukasta neliökilometriä kohden.

– Väestömäärän osalta on tuntuma, että meitä on ihan sopivasti neliömäärään nähden. Luontoarvot ja luonnon kestävyys ovat täällä tärkeintä. Tulevaisuuden näkymä on sillä tavalla kestävä, Rantapelkonen sanoo.

Työvoimapula suurimpia haasteita

Työntekijöiden löytäminen pohjoiseen on ollut hankalaa jo pitkään. Asiantuntija Timo Aro ennustaa, että työvoimapula voi kroonistua pohjoisimmissa kunnissa.

– Kuva on kaksijakoinen. Talouden näkökulmasta kehitys on hyvä, mutta samoilla alueilla väestöllisissä tekijöissä muutos voi olla päinvastainen, Aro sanoo.

Matkailu työllistää Lapissa ainakin toistaiseksi kausiluonteisesti, joten vakituisia asukkaita on alan ihmisistä vaikea saada. Toisaalta myös esimerkiksi Utsjoella sosiaali- ja terveysalalle on hankala rekrytoida työntekijöitä.

– Norja houkuttelee kaikilla aloilla paremmilla palkoillaan, tiivistää kunnanjohtaja Tieva-Niittyvuopio.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi