Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa
Juha
Honkonen
juha.honkonen@uutissuomalainen.fi

Uutisanalyysi: Kuntasote ei vain toimi - mutta mitä tilalle?

Komitea pohtii maakunnan verotusoikeutta. Se kuulostaa pahemmalta kuin on.

Kuntapohjainen sote ei toimi, kirjoittaa Uutissuomalaisen toimittaja Juha Honkonen. Kuva: Johanna Erjonsalo

Syksyn uutiset kuntayhtymien yt-neuvotteluista ovat karua luettavaa: sosiaali- ja terveyspalveluista ollaan potkimassa satoja ammattilaisia pihalle samaan aikaan, kun Suomea riivaa hoitajapula. Kaikkiaan kunta-alalla on tänä vuonna ollut tai on vireillä noin 30 yt-neuvottelut.

Kuntien on liian helppo säästää perusterveydenhuollosta, jos se on niiden omalla kontolla. Ja kun kunnat kiristävät rahahanojaan kuntayhtymille, ei kritiikki kohdistu ensisijaisesti kuntiin vaan yhtymiin.

Moni kunta on säästöineen pakkoraossa. Kuntaliiton mukaan kuluvasta vuodesta tulee koko kuntataloushistorian heikoin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos putoaa noin miljardi euroa miinukselle. Helsinkiä lukuun ottamatta kaikki maakuntakeskukset kyntävät alijäämää.

Ongelma ei ihan heti poistu. Väestö ikääntyy.

Kuva: Juha peurala

Kunnat laittavat erikoissairaanhoitoon seitsemän miljardia mutta perusterveydenhoitoon alle kolme miljardia euroa vuodessa.

Ero vain kasvaa. Se on nurinkurista, sillä panostamalla perushoitoon ehkäistäisiin tapausten pahenemista eli päätymistä kalliiseen erikoishoitoon.

Seurauksena terveyskeskusten hoitojonot ovat kasvussa. Tilanteesta kärsivät ennen kaikkea potilaat mutta myös henkilökunta – nekin, jotka eivät saa potkuja. Tutkimusten mukaan terveyskeskuksissa ovat kaikkein kuormittuneimmat lääkärit.

Uusi verokarhu lisää?

Olisiko jo aika tunnustaa, ettei kuntapohjainen sote yksinkertaisesti toimi? Leveämmistä hartioista on puhuttu koko tämä vuosituhat. Koska kuntayhtymät ovat kroonisesti sairaita, kuulukoot ne hartiat hallitusohjelman mukaisesti maakunnille.

Mistä rahat? Hallitus on perustamassa viisi suuria uudistuksia pohtivaa komiteaa. Yksi niistä käsittelee maakuntien verotusoikeutta.

Uusi verokarhu lisää – ei kiitos, lienee monen selkäydinreaktio. Mutta malttakaahan.

Ongelma ei ihan heti poistu. Väestö ikääntyy.

Nykyään sote-palveluita rahoittavat muun muassa valtio, kunnat, työnantajat, palkansaajat, vakuutusyhtiöt ja asiakkaat itse. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan monikanavainen rahoitusjärjestelmä on tehoton ja kallis. Vähempi parempi.

Ilman maakuntaveroa maksaja ja rahan kuluttaja olisivat eri tahoja. Maakuntavaltuustolla olisi paine käyttää verovaroja avokätisesti äänestäjiensä hyväksi, jos rahat tulevat kaukaisesta valtion kirstusta. Se ei kuulosta näin kestävyysvajeen aikaan kovin kustannustehokkaalta.

Jos maakunta keräisi veronsa itse, puolet sen luottamushenkilöistä tekisi töitä maakuntaveroprosentin pitämiseksi mahdollisimman alhaalla. Lisäksi kaikki maakuntavaltuutetut pyrkinevät pitämään laadun korkealla. Yhdistelmä näyttää ainakin paperilla hyvältä.

Sitä paitsi perustuslaissa tarkoitettu alueellinen itsehallinto edellyttää, että alueella on myös itsenäinen verotusoikeus. Sen ulottaminen maakuntiin saattaa tarkoittaa perustuslain muuttamista, mikä vaatisi kahden kolmasosan enemmistön eduskunnassa. Se ei onnistu yhdessä hallituskaudessa. Sopu on taas ison kiven alla.

Koska ovat maakuntavaalit?

Sotea on hierottu ihan tarpeeksi, selvästi yli vuosikymmenen. Suurin kanto kaskessa on ollut valinnanvapaus. Se ei mennyt perustuslaista läpi. Kansalaisille pitää tarjota riittävän tasapuoliset palvelut.

Tällä kertaa kinkkisempi tapaus lienee maakuntamalli, enkä tarkoita mitään Miss maakuntaa. Onko 18 sittenkään hyvä määrä, mietitään kuulemma jo keskustassakin. Pysyykö Uusimaa yhtenäisenä vai pilkotaanko osiin? Myönnetäänkö poikkeuksia muuallekin?

Entä moneen kertaan siirretyt maakuntavaalit? Koska ne pidetään? Syheröinen maakuntauudistus on toisen kolumnin aihe.

Kirjoittaja on Uutissuomalaisen politiikan toimittaja.

Lue myös: Heinolan kaupunginjohtaja Jari Parkkonen varoittelee vetämästä liian aurinkoisia johtopäätöksiä ensi vuoden kuntatalouden hyvistä luvuista
liian aurinkoisia johtopäätöksiä ensi vuoden kuntatalouden hyvistä luvuista 
Uudistus

Sotea on leivottu ainakin 13 vuotta

Sote- ja maakuntauudistus tähtää Suomen julkisen hallinnon sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiseen.

Tarkoituksena on siirtää julkisten sote-palveluiden vastuu kunnilta 18 maakunnalle.

2006 aloitettiin kunta- ja palvelurakenneuudistus eli Paras-hanke. Laki pakotti pienimmät kunnat järjestämään yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelut.

2011 Paras-hanke keskeytettiin Kataisen hallituksen toimesta.

2013 Petteri Orpon (kok.) johtaman koordinaatioryhmän linjauksiin perustunut esitys hylättiin.

2015 perustuslakivaliokunta totesi Alexander Stubbin (kok.) hallituksen sote-ehdotuksen olevan perustuslain vastainen. Ehdotuksessa olisi ollut viisi sote-aluetta.

2017, 2018 ja 2019 perustuslakivaliokunta totesi Juha Sipilän (kesk.) hallituksen sote-ehdotuksen olevan perustuslain vastainen. Ongelmana oli erityisesti valinnanvapauslaki. Ehdotuksessa olisi ollut 18 sote-aluetta.

15.10.2019 Antti Rinteen (sd.) hallitus käynnisti Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman.

Juha Honkonen
juha.honkonen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi