Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa
Juha
Honkonen
juha.honkonen@uutissuomalainen.fi

Uutisanalyysi: Vihreän Langan lopettaminen aloitettiin jo 2010

Muutkin puoluelehdet vähentävät toimittajiaan ja ilmestymiskertojaan.

Pekka Haavisto perusti Vihreän Langan 1983. Päätoimittajana ollut Timo Harakka on syyttänyt Haavistoa potkuistaan. Kuva: Heikki Saukkomaa

Moni ihmetteli keskiviikkona sosiaalisessa mediassa, miksi juuri vihreät päätyi luopumaan lehdestään ensimmäisenä. He luulivat, että journalismi olisi puolueessa arvossaan.

Minä en ihmettele. Olin Vihreän Langan päätoimittaja 2011–2016, ja kehitys meni koko tuona aikana näivytettävän ja nyt lopetettavan lehden suuntaan. Korostan, etten ole koskaan ollut puolueen jäsen ja olen aina myös kritisoinut vihreitä. En edes äänestä heitä.

Ensimmäinen askel keskiviikkona huipentuneeseen suuntaan otettiin puoli vuotta ennen aloittamistani, keväällä 2010. Puolue osti silloin Vihreä Lanka -yhtiön osake-enemmistön. Aluksi ei tapahtunut muita ihmeitä kuin vuoden 2011 vaalitappiota seurannut toimituksen pienennys ja lomautukset.

Vuoden 2013 lopulla alkoi tapahtua. Kaikki puoluesihteerit sopivat, että puoluelehtien pääasiallinen rahoitus eli viestintätuki sulautetaan yleiseen puoluetukeen. Tällä tempulla puoluesihteerit peräti tuplasivat peukalonsa alla olevan rahamäärän 36 miljoonaan euroon. Asiasta ei julkisuudessa puhuttu käytännössä mitään.

Oletko mahdollisesti homo? Timo Harakka kysyi Pekka Haavistolta.

Aavistin jo tuolloin, että päätös johtaisi puoluelehtien tuhoon. Kävin puhumassa sitä vastaan puoluehallitusta ja oikeusministeriötä myöten. Tein Vihreään Lankaan kaksi lehtiuudistusta ja palasin sitoutumattoman journalismin pariin.

Vihreät päätti jatkaa lehtensä kutistamista kevään 2015 muhkean vaalivoiton jälkeen. Toimitusta pienennettiin taas ja ilmestymiskertoja karsittiin. Vuosikymmenen aikana viikkolehdestä oli tullut vain viisi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu. Romahdus oli siis lähes kymmenesosaan.

Koska puoluetuki on sidoksissa kansanedustajien määrään, vihreät on suunnilleen tuplannut tukensa vuodesta 2011. Siitä huolimatta vaalivoittojen jälkeen Vihreässä Langassa on rytissyt. Niin kävi nyt kevään jymyvoitonkin jälkeen.

Vihreää Lankaa ilmestyy enää yksi numero. Kuva: Martti Kainulainen

Vihreällä Langalla on kiinnostava historia. En pitkästytä teitä historiikilla vaan nostan esiin pari ulkoministeri Pekka Haavistoon liittyvää seikkaa.

Kertomansa mukaan Haavisto teki vuonna 1983 perustamaansa Vihreää Lankaa Munkkiniemen kartanossa kehdattuaan kysyä luvan Koneen silloiselta toimitusjohtajalta Pekka Herliniltä. Näin Munkkivuoresta kotoisin oleva Haavisto sai pienlehdelleen hulppeat työtilat.

Lehti kasvoi ja päätoimittajat vaihtuivat, mutta Haaviston ote Langan päästä ei hellittänyt täysin. Lehden päätoimittaja, nykyinen työministeri Timo Harakka meni kysymään Haavistolta vuoden 1994 alussa: ”Oletko mahdollisesti homo?”

– No en, en mä mielestäni ole... Mä kuulun varmaan sellaisten suomalaisten ryhmään, ehkä enemmistöön, jolle koko seksuaalielämä tai seksuaalisuuden merkitys on aika vähäinen, Haavisto vastasi.

Harakka sai saman vuoden aikana potkut ja on sanonut kysymyksen olleen syynä. Viralliseksi selitykseksi on ilmoitettu lehden kehno talous. Sen hoitaminen oli kuitenkin tuolloisen toimitusjohtaja David Pembertonin heiniä.

Irtisanottu Harakka loikkasi demareihin. On suorastaan ilkikurista, että hän ja Haavisto ovat nykyään kollegoita samassa hallituksessa.

Harakan jälkeen Vihreästä Langasta on potkittu pihalle monta muutakin päätoimittajaa, eikä nykyinen luotsi Riikka Suominen tehne poikkeusta.

Pekka Haavisto perusti hienon lehden, joka uskalsi kritisoida vihreiden johtoakin. Sääli, ettei puoluetoimisto ymmärtänyt laatujournalismin perään enää 2010-luvulla.

Kyse ei ole printin ahdingosta. Vihreän Lanka loppuu myös diginä.

Vihreän Langan peijaiset tulevat olemaan jo toiset päätoimittamani lehden hautajaiset vuoden sisällä. Ensimmäinen oli Tampereen ylioppilaslehti Aviisi. Surullista, sillä lopettamisia ei voi perustella edes digitalisaatiolla. Kummallakin julkaisulla on ollut vireät ja laajasti luetut verkkosivut ja digilehti.

Pelkään, että jollain aikavälillä myös muita ylioppilas- ja puoluelehtiä tullaan lopettamaan. Vahvoja merkkejä on jo. Vaalivoittoja eli lisää rahaa saaneet lehdet ovat jatkaneet väen ja ilmestymiskertojen vähentämistä. Yksi esimerkki on SDP:n Demokraatti.

Sydäntä särkee, kun journalismia tapetaan. Surettaa myös ”Langan” toimituksen puolesta. Kovia ammattilaisia kaikki. Voimia!

Juha Honkonen
juha.honkonen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi