Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Julkisten hankintojen laittomuusepäilyistä tulee lain valvojalle koko ajan enemmän vihjeitä, mutta vain harva johtaa seuraamuksiin

Entistä useampi vihje on Kilpailu- ja kuluttajavirastolle kuitenkin käyttökelpoinen.

Suuri osa julkisista hankinnoista tulee hankintalain mukaan kilpailuttaa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto saa yleisöltä yhä enemmän vihjeitä epäillyistä laittomuuksista. Kuva: Aku Isotalo

Kansalaiset antavat yhä enemmän vihjeitä laittomiksi epäilemistään julkisista hankinnoista Kilpailu- ja kuluttajavirastolle (KKV).

KKV ei ole pitänyt tarkkaa tilastoa tulleiden vihjeiden määrästä, mutta toimintakertomuksen mukaan vihjejärjestelmään tuli viime vuonna noin 80 vihjettä. Tutkimuspäällikkö Max Jansson kertoo, että tänä vuonna vihjeitä on tullut jo reilusti yli 100, arviolta 120. Vuoden 2017 määrä oli hänen mukaansa ”hyvin vähäinen”.

Hankintalain rikkomuksista on ollut mahdollista vihjata vuoden 2017 alusta lähtien, kun lakiuudistus teki KKV:stä hankintalain valvojan. Hankintalaissa määritellään muun muassa, millaiset julkiset hankinnat on kilpailutettava ja miten.

KKV:n käsittelyyn hankintalakiasiat voivat tulla joko KKV:n omana tutkintana tai yleisöltä toimenpidepyyntönä tai vihjeenä. Vihje on toimenpidepyyntöä kevyempi ja epämuodollisempi.

Yleisövihjeet ovat Max Janssonin mukaan sisällöltään hyvin kirjavia. Usein yhteydenotossa on niin vähän tietoa, että KKV ei pysty tarttumaan asiaan. Mukana on myös hankinnan hävinneen yrityksen valituksia ja tapauksia, joissa ei ole kyse lain rikkomisesta vaan pikemminkin epätarkoituksenmukaisuudesta.

– Hyviä laittomia suorahankintoja koskevia yhteydenottoja vaikuttaa kuitenkin tulevan nyt enemmän kuin toimintamme alussa 2017, Jansson sanoo.

Hän kertoo, että nytkin viraston pöydällä on kymmenkunta vihjettä, joihin on tarkoitus perehtyä tarkemmin. Edelleen ollaan silti jäljessä Ruotsista, jossa hankintalakia valvotaan Janssonin mukaan käytännössä yksinomaan vihjeiden pohjalta.

Vireille entistä vähemmän asioita

Siitä, miten moni vihje johtaa asian vireille tulemiseen, KKV ei ole pitänyt kirjaa. Tilastossa vihjeestä lähteneet tutkimukset ovat oma-aloitteisten vireille tulojen alla. Jansson sanoo kuitenkin, että KKV:n itse vireille panemista asioista merkittävä osa on noussut esiin oman tutkimuksen ansiosta.

Vireille tulleiden hankintalakiasioiden kokonaismäärä jää tänä vuonna aiempaa pienemmäksi, Janssonin arvion mukaan noin 50:een. Näistä tuli oma-aloitteisesti vireille 27 ja loput toimenpidepyyntöjen perusteella. Viime vuonna juttuja oli kaikkiaan 101, joista oma-aloitteisia 50, ja toissa vuonna 86/38.

– Yksi selittävä tekijä voi olla, että käsittelijöitä on nyt vähemmän. Lähes koko viime vuoden oli kahdeksan käsittelijää, nyt on viisi.

Toisaalta KKV:lla on tänä vuonna ollut varsin suuria tutkimuksia. Hankintalainkin mukaan KKV:n pitää keskittyä eniten vakavimpiin lainrikkomisiin.

Seuraamuksia tulee harvoin

Yhä useampi vireille tullut juttu johtaa seuraamuksiin, vaikkakin niin tapahtuu edelleen hyvin harvoin.

Yleisin seuraamus on hallinnollinen ohjaus, mutta KKV voi viedä hankintalain rikkomiset myös markkinaoikeuteen. Näin KKV on toiminut viidesti, kaikki tapaukset olivat viime vuonna. Niistä yhdessä markkinaoikeus ei määrännyt seuraamusta, koska hankinta oli tehty ennen vuotta 2017. Neljässä asiassa markkinaoikeus määräsi seuraamusmaksun.

Hallinnollisia ohjauksia KKV antoi viime vuonna kuusi, toissavuonna kaksi. Tänä vuonna hallinnollisia ohjauksia on annettu kuusi.

Minna Harmaala 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi