Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kello tikittää ilmastotoimille, mutta hallitus edelleen selvittää – Kulmunin mukaan asioiden tekeminen hyvin vaatii aikaa

Elinkeinoministeri Katri Kulmuni vastaa kritiikkiin ilmastotoimien vähäisyydestä, että hallitustaival on vasta alussa. LEHTIKUVA /Jussi Nukari

Hallitus käy harkiten kohti ilmasto- ja energiapolitiikan kannalta keskeistä uudistusta, energiaverotuksen remonttia. Kansallisia ilmastotoimia koordinoivassa työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) ei haluta vielä ennakoida, millaisiin ratkaisuihin siinä päädytään.

Konkreettisia toimia tarvittaisiin kuitenkin ripeästi, ja verotus olisi yksi konkreettinen tapa ohjata kehitystä. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi, että Suomi olisi hiilineutraali vuonna 2035. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan vain sen verran kuin niitä pystytään sitomaan.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Marita Laukkanen sanoo, että ilmastotoimilla on kiire suhteessa hallituksen tavoitteisiin.

– Kello tikittää päästöjen ja sen osalta, jos Suomi oikeasti haluaa olla hiilineutraali vuonna 2035. Silloin pitäisi alkaa tehdä toimia pian, Laukkanen kommentoi STT:lle.

Hallitusta on alkusyksystä kritisoitu konkreettisten ilmastotoimien vähäisyydestä. Elinkeinoministeri Katri Kulmuni (kesk.) vastaa kritiikkiin korostamalla, että koko hallitustaival on vasta alussa.

– Tehdäksemme asiat hyvin, tutkimusperusteisesti ja tieteeseen nojaten, kansainvälisiä vertailuja käyttäen, niin kyllä se vaatii myös aikaa, että me saamme asioita eteenpäin, Kulmuni sanoi keskiviikkona esitellessään ilmasto- ja energiapolitiikan seuraavia askelia.

Nykytoimet eivät riitä tavoitteiden saavuttamiseen

Laukkanen toteaa, että tutkimustietoa on jo tarjolla runsaasti. Esimerkiksi tällä viikolla julkaistiin Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, VATTin ja Helsingin yliopiston tekemä selvitys, jossa arvioitiin, miten Suomi saavuttaisi hiilineutraaliuden vuoteen 2045 mennessä.

Tehtävänanto ja tavoitevuosi ovat peruja edelliseltä hallituskaudelta, mutta Laukkasen mukaan tarvittavien toimenpiteiden järjestys ei sinällään muutu, vaikka aikataulu kiristyisi.

Keskeiset keinot koskevat energiaverotusta ja verotukia.

Selvityksessä kävi ilmi, että merkittävät kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset olisi mahdollista saavuttaa poistamalla verotuet turpeelta, sähkön ja lämmön yhteistuotannolta sekä fossiilisten polttoaineiden käytöltä teollisuudessa ja maataloudessa.

– Sillä päästäisiin tuohon tavoitteeseen. Paitsi jos päästöoikeuden hinta jää nykyiselleen, niin polttoaineverotusta pitäisi vielä hieman kiristää vuosittain, Laukkanen sanoo.

Nykytoimilla hiilineutraaliutta ei saavuteta vuonna 2035 eikä 2045.

Pelkkä julkinen raha ei riitä innovaatioiden kirittämiseen

Kulmuni alleviivasi mediatilaisuudessaan, että ilmastonmuutokseen vastaaminen on koko yhteiskuntaa läpileikkaava teema. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvistä ratkaisuista voidaan luoda myös Suomelle uusia vientimahdollisuuksia.

– Jos me pystymme ensimmäisenä, myös teollisessa suuressa mittakaavassa, luopumaan fossiilisista polttoaineista, niin onhan se sellainen asia, joka kiinnostaa mitä tahansa teollista keskittymää, Kulmuni sanoi.

Tämä vaatii Kulmunin mukaan pääomien kanavoitumista uusiin teknologioihin ja parhaisiin ratkaisuihin.

– Pelkkä julkinen rahoitus ei tule ratkaisemaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksia, vaan kaksi kolmasosaa niistä euroista tulee aina yksityiseltä puolelta.

Hallitusohjelmassa on pitkä lista ilmastotoimia ja aiheen parissa työskennellään useissa eri ministeriöissä. Energiapolitiikan osalta pyritään esimerkiksi energiatehokkuuden sekä uusiutuvan energian tuotannon edistämiseen.

Suunnitteilla on myös turvealan laajapohjainen työryhmä, mutta sitä ei ole vielä asetettu. TEM:n energiaosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Riku Huttunen kertoo, että ennen turvekysymysten varsinaiseen poliittiseen pohdintaan pääsyä on syytä tehdä selvitystyötä, millaisia turvealan nykytila ja näkymät ovat.

Vähähiilisyyteen siirtymisen tueksi ministeriössä laaditaan suunnitelmia eli tiekarttoja eri toimialoille. Tiekarttojen on määrä valmistua suurimmaksi osaksi ensi kesänä.

Liikennepäästöihin päästäisiin kiinni myös verouudistuksilla

Keskustan puheenjohtaja Kulmuni korosti ilmastopolitiikkaa esitellessään useaan otteeseen alueellisen näkökulman tärkeyttä. Tämä nousi esiin, kun häneltä kysyttiin kantaa Aalto-yliopiston tuoreeseen raporttiin.

Aalto-yliopiston taloustutkijat esittivät raportissa, että liikennepäästöjen puolittaminen onnistuisi parhaiten polttoaineiden päästökaupalla. Kulmuni arvioi, että tutkimus on tehty taloudellisista lähtökohdista, eikä yksinään tarjoa suoraa tietä päätöksentekoon.

– Laittaaksemme asiaa eteenpäin toimeenpanoon, niin se vaatii, että otamme huomioon myös sosiaaliset ja alueelliset näkökulmat, Kulmuni korosti.

Hän pohti, että tietyillä alueilla liikenteen sähköistymistä voidaan edistää nopeastikin, kun taas toisilla alueilla on luotettava ensin biopolttoaineisiin ja biokaasuun kulkemisessa. Kulmunin mukaan pelkät tukitoimet eivät riitä liikenteen uudistamiseen, vaan tarvitaan yleistä yritteliäisyyttä.

TEM:n osastopäällikkö Huttunen sanoo, että tutkimuksessa esitetyt vaikutukset olisi mahdollista saada aikaan myös verouudistuksilla.

– Siinä on iso ero, teemmekö sellaisen järjestelmän, jossa se vaikutus polttoaineen loppuhintaan ei ole selvillä vai teemmekö sen verotuksen kautta, jolloin se vaikutus voidaan laskea suoraan, Huttunen sanoi.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi