Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Sosiaalihuollon kantelu- ja valvontamäärissä ei tasaantumisen merkkejä

Ylijohtaja Henrikssonin mukaan muiden sosiaalihuollon toimialojen asioiden käsittely on hidastunut vanhusasioiden runsaan määrän vuoksi.

Vanhuspalvelukohu nosti kantelujen ja valvonta-asioiden määrää alkuvuonna, mutta saman on jatkunut syksyn saapuessa. Kuva on arkistokuva. Kuva: Jukka Hämäläinen

Sosiaalihuoltoon liittyvien kantelujen määrässä ei näy laskua. Kantelujen määrä nousi aluehallintovirastoissa tammi–elokuussa lähes tuhanteen eli 40 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan ajankohtaan. Esimerkiksi Etelä-Suomen aviin eniten kanteluja on tänä vuonna tullut heinäkuussa, 60. Avit käsittelevät pääosan sosiaalihuollon kanteluista, osan käsittelee sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

Kantelujen määrään vaikutti etenkin alkuvuonna vanhuspalvelukohu, mutta sitä, ovatko kantelut lisääntyneet vain vanhustenhuollossa, on vaikea sanoa. Avit nimittäin tilastoivat niin sanotun toimialatiedon yleensä vasta sitten, kun asia on ratkaistu.

Toimialoihin kuuluvat vanhustenhuollon lisäksi esimerkiksi lastensuojelu.

Valvonta-asioiden määrä sosiaalihuollossa nousi puolestaan aveissa lähes 1 200:aan eli 75 prosenttia tammi–elokuussa, Valvirassa 98 prosenttia (noin 800 asiaan) tammi–syyskuussa.

Avit saivat edellisen hallituksen aikaan vanhuspalvelukohun siivittämänä lisämäärärahan, jonka turvin on palkattu seitsemän henkilöä vakituisiin virkoihin. Valvira taas sai sosiaalihuollon asioihin vanhus- ja vammaispalvelujen valvontaa varten kolmen henkilötyövuoden verran lisää työvoimaa.

Sosiaalihuollon asioihin Valvirassa paneutuvan ryhmän koko on ylijohtaja Markus Henrikssonin mukaan tätä nykyä 12–13 ihmistä.

Vaikka resursseja on lisätty, sosiaalihuollon muiden sektoreiden asioiden käsittely on hidastunut, sillä vanhustenhoitoon liittyviä asioita on ollut Henrikssonin mukaan niin paljon.

– Itse olemme erityisen huolissamme siitä, mistä saamme resurssit riittämään mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen valvontaan. Se on hyvin haavoittuva käyttäjäryhmä.

Ympärivuorokautisen vanhustenhoidon sekä mielenterveys- ja asumispalvelujen lisäksi valvonnan piiriin kuuluu kotihoitoa, vammaispalveluja, lastensuojelua ja päihdehuoltoa.

Tämän vuoden erityisiksi valvontakohteiksi aveissa ja Valvirassa valittiin tammikuun alussa muun muassa vammaispalvelut ja ikäihmisten kotiin annettavat palvelut. Valvontakohteet valittiin sen perusteella, millä sektoreilla asiakas- ja potilasturvallisuusriskit arvioitiin suurimmiksi.

Henriksson on iloinen siitä, että vanhuspalvelukohu on aktivoinut kuntia tekemään tarkastuksia. Myös palveluntuottajien omavalvonnasta on positiivisia signaaleita. Yhtälöön kuuluu kuitenkin useampi mutta.

– Tilanteessa on paljon positiivista mutta myös erittäin isoja huolia: miten tehdään työ eri sosiaalihuollon sektoreilla houkuttelevaksi, miten saadaan yhteensovitettua valvonnan eri portaat ja turvattua kaikkien haavoittuvien asiakasryhmien turvallisuus ja äänen kuuluminen.

Hoitajamitoitus

Henriksson kritisoi eri ihmisryhmien vastakkainasettelua

0,7 työntekijän henkilöstömitoituksesta vanhusten ympärivuorokautisen hoidossa on määrä säätää lailla. Julkisuudessa on esitetty huolta siitä, miten muiden apua tarvitsemien ryhmien käy kyseisen henkilöstömitoituksen vuoksi.

–  Se on iso huoli, mutta nyt pyritään asettamaan eri ihmisryhmiä vastakkain. On to della epäeettistä , jos alamme laittaa vaikkapa vammaisia ja vanhuksia vastakkain resurssikilpailussa. Kyllä meidän pitää saada aikaiseksi yhteensovitettuja ratkaisuja , toteaa Valviran ylijohtaja Markus Henriksson .

Hänen mielestään sinänsä hyvää asiaa eli kaikista huolehtimista käytetään välillä keskusteluissa aseena hyviäkin lainsäädäntöhankkeita vastaan.

–J os aina sanotaan, ettei mitään parannuksia voida tehdä, koska joku toinen kärsii, niin voidaanko sitten tehdä mitään parannuksia ?

Henriksson ei ota kantaa hoitajamitoituksen desimaaliin mutta toteaa, että mitoituksen säätäminen lailla tuo selkeämmät pykälät ja valvonnan.

Sanna Inkinen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi