Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Hoitajamitoituksen toteutumiseen uskoo vain harva kansalainen – Ministeri Kiuru: Olen sitoutunut viemään uudistukseen maaliin

USU-gallupin tulos saa ymmärrystä asiantuntijoilta.

Luottamuksen määrä hoitajamitoituksen toteutumiseen vaihtelee eniten puoluekannoittain. Kuva: Arkistokuva/Iisalmen Sanomat

Kansalaisten usko hoitajamitoituksen toteutumiseen horjuu. Kaksi kolmasosaa ei usko 0,7 työntekijän hoitajamitoituksen toteutuvan edes ensi hallituskauden aikana. Luottoa tähän on vain joka viidennellä. Tiedot käyvät ilmi Uutissuomalaisen USU-gallupista.

Kysely tehtiin syyskuun lopulla eli ennen kuin vanhuspalveluja koskeva lakiluonnos julkistettiin ja tiedettiin, että mitoitukselle tulee siirtymäaika huhtikuuhun 2023 saakka.

Lakia ajaneen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) on helppo ymmärtää gallupin tulosta.

– Olen odottanut tätä uudistusta vuodesta 2011 lähtien ja voin sanoa, että vuosien varrella omakin usko on ollut koetuksella. Osaltaan syy saattaa myös olla se, että kaikki puolueet eivät ole sitoutuneita parannukseen. Tästä johtuen ihmiset pelkäävät, että eduskunnassa tulee vielä mutkia matkaan. Vaatimus paremmasta hoivasta on kuitenkin hyvin laajasti jaettu. Siksi olen nyt niin sitoutunut viemään uudistuksen maaliin.

Kuva: Tuija Tyrväinen

Keskustan kannattajien luottamus yhtä huteraa kuin oppositiopuolueiden kannattajien

Miehet uskovat hoitajamitoituksen toteutumiseen hieman yleisemmin kuin naiset. Pohjois- ja itäsuomalaiset ovat toiveikkaampia kuin länsi- ja eteläsuomalaiset. Ikäryhmistä luotto nousee suurimmaksi 60–69-vuotiaissa, 28 prosenttiin.

– Heillä on mitoituksen toteutumiseen harras toive, ja meidän työelämässä olevien pitää tehdä tästä hartaasta toiveesta totta, näkee ammattiliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola.

Hän itse uskoo henkilöstömitoituksen toteutumiseen.

– Sen täytyy toteutua tämän vaalikauden aikana.

Suurinta kansalaisten mielipiteiden hajonta on puoluekantojen välillä: SDP:n kannattajista peräti 45 prosenttia uskoo hoitajamitoituksen toteutumiseen ja vasemmistoliiton 40 prosenttia. Seuraavaksi eniten uskoa riittää muiden kuin kuuden suurimman puolueen (22 prosenttia) ja vihreiden kannattajilla (21 prosenttia). Keskustan kannattajien luottamus jää yhtä alhaiseksi kuin oppositiopuolueiden perussuomalaisten ja kokoomuksen kannattajien, vain 14 prosenttiin.

Resurssit ja kuntien päätökset avainasemassa

Kansalaisten luottamuksen puutteessa näkyy se, että monella on kokemuksia palvelujärjestelmän toimimattomuudesta ja heikkoudesta. Tätä mieltä on yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger, joka toimii ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikön johtajana Jyväskylän yliopistossa.

– Tässä on ollut monta hallitusta, jotka ovat jättäneet paneutumatta asiaan. Ei pelkästään edellinen, vaan sitä edelliset ja sitä edelliset.

Lisäksi monia henkilöstömitoitukseen liittyviä kysymyksiä on yhä auki.

– Kaikkein tärkein on se, löytyvätkö siihen riittävät resurssit. Ministeri Kiuru on sanonut ja pääministeri Antti Rinnekin (sd.) siihen suuntaan, että resurssit löytyvät, mutta esimerkiksi ensi vuoden budjetissa on aika minimaalinen satsaus asian edistämiseen, Kröger huomauttaa.

Toisena tärkeänä kysymyksenä hän pitää sitä, mitä kunnat tekevät. Moni niistä on nimittäin suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.

– On sekin riski, että vaikka kunnat saisivat lisää valtion rahoitusta, niin rahat saattavat mennä ihan toisiin kohteisiin kuin vanhuspalvelujen kohentamiseen, jollei valtion lisäpanostusta ohjata tarkemmin juuri vanhuspalveluihin, Kröger sanoo.

Kunnat saavat itse päättää valtionosuusrahoituksensa käytöstä.

– Totta kai valtion viranomaiset voivat valvoa, tapahtuuko kunnissa todella kohennusta näissä palveluissa. Niihin kuntiin, jotka eivät kohenna palveluja lisärahoituksesta huolimatta, on aina mahdollista kohdistaa sanktioita.

Lakiluonnos

Miksi puhutaan henkilöstö- eikä hoitajamitoituksesta?

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi vanhuspalvelujen lakiluonnoksen lokakuun alussa. Luonnoksessa todetaan, että henkilöstömitoitus iäkkäiden henkilöiden pitkäaikaisessa tehostetussa palveluasumisessa ja laitoshoidossa olisi jatkossa vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti.

Tällä hetkellä voimassa on suositus 0,5 työntekijän mitoituksesta.

Lain on määrä tulla voimaan 1.8.2020, mutta siihen sovellettaisiin siirtymäaikaa 1.4.2023 saakka. Siirtymäaikana 0,7 työntekijän mitoituksen voisi alittaa, ”jos toimintayksikössä kyettäisiin huolehtimaan riittävästä hoidosta ja huolenpidosta”. Mitoitus ei saa kuitenkaan alittaa 0,5:tä.

Jatkossa henkilöstömitoitukseen laskettaisiin mukaan välittömään asiakastyöhön osallistuva henkilöstö.

Lakiluonnoksessa puhutaan hoitajamitoituksen sijaan henkilöstömitoituksesta, sillä jälkimmäinen on vakiintunut termi lainsäädännössä.

Henkilöstömitoitus koskee erityisesti hoitajia, mutta mitoitukseen voidaan kuitenkin heidän lisäkseen laskea muita sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöitä, kuten sosionomeja ja geronomeja.

Tukipalveluita ei enää laskettaisi osaksi sitovaa henkilöstömitoitusta. Tukipalvelutyöksi katsotaan siivous sekä ruoka-, pyykki- ja kiinteistöhuolto.

Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriön nettisivut.
Sanna Inkinen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Aiheet:

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi