Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Äänestysiän lasku jakaa puolueet – katso ryhmyrien vastaukset

Kokoomus, keskusta, vasemmistoliitto ja Liike Nyt laskisivat rajaa vähintään kuntavaaleissa.

SDP:n ryhmänjohtaja Antti Lindtman suhtautuu äänestysiän laskuun nihkeästi. Kuva: Laura Oja

Puolueet jakautuvat kahtia sen suhteen, pitäisikö äänestysikärajaa laskea 18 vuodesta esimerkiksi 16 vuoteen.

Nuoret äänestävät selvästi passiivisemmin kuin vanhempi väestö. Hannu Lahtisen tuoreen väitöskirjan mukaan Itävallassa on saatu hyviä tuloksia äänestysikärajan laskemisesta 16 vuoteen.

Kaikkien eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajat vastasivat Uutissuomalaisen kyselyyn, pitäisikö ikärajaa madaltaa.

Joko kunta- tai kaikkien vaalien osalta laskemista kannattavat kokoomus, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja Liike Nyt. Rajaa eivät laskisi SDP, RKP ja KD. Perussuomalaisilla ei ole kantaa.

Keskusta tekisi muutoksen kaikkiin vaaleihin

Suurin eduskuntapuolue sosiaalidemokraatit ei kannata muutosta.

– Täysikäisyyden tuomat oikeudet ja velvollisuudet tulevat voimaan 18 vuoden iässä ja tästä syystä SDP on perinteisesti suhtautunut kriittisesti äänestysiän laskemiseen täysikäisyyden alle. On tärkeää seurata, mitä kokemuksia äänestysikää laskeneissa maissa on saatu ja analysoitava niiden vaikutuksia, ryhmänjohtaja Antti Lindtman sanoo.

Kokoomus ja vasemmistoliitto laskisivat rajaa kuntavaaleissa, keskusta ja vihreät kaikissa vaaleissa.

Vaalikelpoisuuden eli ehdolle asettumisen iän pitäisimme 18 vuodessa, keskustan Antti Kurvinen sanoo.

Myös Liike Nytin Harry Harkimo päästäisi nuoret uurnille kaikissa vaaleissa.

– Nuoriso on kehittynyt niin paljon, että 16-vuotias voisi jo äänestää. He ovat paljon fiksumpia kuin mä olin 16-vuotiaana.

RKP:llä ja KD:llä on sama kanta ja samat perustelut: vaalikelpoisuus ja äänestysikä kulkevat käsi kädessä.

– Molempien kohdalla 18 vuotta on mielestämme sopiva raja, RKP:n Anders Adlercreutz sanoo.

Kaikki haluavat lisätä aktiivisuutta

Niissä maissa, joissa äänestysikää on laskettu, se on tehty houkutellakseen nuoria poliittiseen keskusteluun ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Se nähdään tärkeäksi myös Suomen puolueissa.

– Olisi suotavaa, että kaikki puolueet saisivat itse esittäytyä esimerkiksi lukioissa nykyistä paremmin, perussuomalaisten Ville Tavio sanoo.

Kokoomuksen Kai Mykkäsen mukaan puolueiden täytyy kiinnittää erityistä huomiota siihen, että vaaleissa on myös nuoria ehdokkaita ja heillä on aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa.

– Kokoomuksessa nuoria toimijoita on merkittävillä paikoilla kunnissa ja kaupungeissa. Nuoria kiinnostavien teemojen pitää myös olla esillä, ilmastonmuutos ja koulutusaiheet tästä hyvänä esimerkkinä.

Lue myös: Lahtelainen Matias Päivä teki eduskunnassa vaikutuksen tietämyksellään ja innokkuudellaan - "Olen etsinyt mielenkiintoisia tet-harjoittelupaikkoja"
 

Vihreät ovat samaa mieltä.

– Jos politiikassa puhutaan ilmastosta, yhdenvertaisuudesta ja koulutuksesta ja muista nuorisoa puhuttelevista ja läheisistä teemoista, se saa nuoret luultavasti liikkeelle paremmin kuin sote tai kestävyysvaje, vastaa ryhmänjohtaja Emma Kari.

Kristillisten Päivi Räsänen huomauttaa, että viidestä kunnasta puuttuu nuorisovaltuusto, vaikka laki velvoittaa siihen.

– Nuorisovaltuutettujen vaikuttavuutta lisäisi käytäntö, jossa nuorisovaltuustot saisivat päätettäväkseen budjetista osan, joka koskisi esimerkiksi nuorten harrastustoimintaa.

Ryhmänjohtajille esitetyt kysymykset:

1.) Nuoret äänestävät selvästi passiivisemmin kuin vanhempi väestö. Hannu Lahtisen tuoreen väitöskirjan mukaan Itävallassa on saatu hyviä tuloksia äänestysikärajan laskemisesta 16 vuoteen. Kannatatko / kannattaako ryhmänne äänestysiän laskua Suomessa?

2.) Millä muulla tavoin nuorten äänestysaktiivisuutta pitäisi nostaa?

Vastaukset:

Antti Lindtman, SDP:

1.) Täysikäisyyden tuomat oikeudet ja velvollisuudet tulevat voimaan 18 vuoden iässä ja tästä syystä SDP on perinteisesti suhtautunut kriittisesti äänestysiän laskemiseen täysikäisyyden alle. On tärkeää seurata, mitä kokemuksia äänestysikää laskeneissa maissa on saatu ja analysoitava niiden vaikutuksia.

2.) Demokratiakasvatuksella on tärkeä rooli nuorten osallisuuden ja äänestyskäyttäytymisen muotoutumisessa. Rinteen hallituksen ohjelmassa lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta yhteiskunnassa edistetään monin keinoin. Kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikäraja lasketaan 15 vuoteen nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi. Koulujen demokratiakasvatusta lisätään ja niiden yhteiskunnallista kasvatustehtävää vahvistetaan. Nuorisovaltuutettujen roolia kunnallisessa ja maakunnallisessa päätöksenteossa painotetaan.

On pyrittävä löytämään myös keinoja puuttua siihen, että äänestysaktiivisuuteen liittyvää eriarvoisuutta saadaan vähennettyä erityisesti jo äänestysiässä olevien nuorten aikuisten keskuudessa. Sosioekonomisista syistä johtuva eriarvoisuus on huomattavan suurta näissä ryhmissä.
 

Ville Tavio, perussuomalaiset:

1.) Ryhmällä ei ole asiaan kantaa. Uskon, että kysymys jakaa jonkin verran mielipiteitä.

2.) Olisi suotavaa, että kaikki puolueet saisivat itse esittäytyä esimerkiksi lukioissa nykyistä paremmin.
 

Kai Mykkänen, kokoomus:

1.) Kannatamme sitä, että äänestysiän laskussa voitaisiin edetä kuntavaalien osalta ja katsoa, mitä vaikutuksia tällä on.

2.) Oppilaskuntatoiminnan vahvistaminen kouluissa on tärkeää, jotta vaikuttamiseen totutaan nuoresta pitäen. Puolueiden täytyy kiinnittää erityistä huomiota siihen, että vaaleissa on myös nuoria ehdokkaita ja heillä on aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa. Esimerkiksi kokoomuksessa nuoria toimijoita on merkittävillä paikoilla kunnissa ja kaupungeissa. Nuoria kiinnostavien teemojen pitää myös olla esillä, ilmastonmuutos ja koulutusaiheet tästä hyvänä esimerkkinä. Kaikkien, myös nuorten äänestysaktiivisuuden lisäämiseksi meidän poliitikkojen pitäisi pystyä puhumaan ajankohtaisista asioista selkeästi, ilman kapulakieltä.
 

Antti Kurvinen, keskusta:

1.) Keskusta kannattaa äänestysikärajan laskemista 16-vuoteen kaikissa vaaleissa. Vaalikelpoisuuden eli ehdolle asettumisen iän pitäisimme 18 vuodessa.

2.) Nostaisimme nuorten innostusta politiikkaan tuomalla demokratiakasvatusta peruskouluun ja toiselle asteelle enemmän ja elävämmin: puolueiden ja niiden nuorisojärjestöjen pitäisi päästä oppilaitoksiin yhdessä kertomaan käytännön kansanvallasta. Lisäksi erilaisia "kouludemokratian" muotoja pitäisi kehittää.

Myös erilaiset uudet osallistumisen muodot kuten kansalaisraadit, suora demokratia, osallistava budjetti ja pop-up osallistuminen voisivat rohkaista nuoria mukaan.
 

Emma Kari, vihreät:

1.) Kannatan lämpimästi äänestyskoppeja toisen asteen oppilaitoksiin. Äänestyspaikkojen lisäksi kouluihin olisi tärkeää tuoda ylipäätään enemmän politiikkaa, puolueita, kansalaisjärjestöjä ja demokratiakasvatusta. Hallitusohjelmaan onkin kirjattu koulujen demokratiakasvatuksen lisääminen ja vuorovaikutuksen tukeminen koulujen, puolueiden ja kansalaisjärjestöjen välillä. Samaten näen tärkeänä, että kansalaisaloitteiden allekirjoituksen ikäraja aiotaan laskea 15 ikävuoteen.

2.) Nuoret tarvitsevat myös samanikäisiä, samaistuttavia ehdokkaita, viestintää heille tutuissa kanavissa ja ennen kaikkea keskustelua heitä kiinnostavista aiheista. Jos politiikassa puhutaan ilmastosta, yhdenvertaisuudesta ja koulutuksesta ja muista nuorisoa puhuttelevista ja läheisistä teemoista, se saa nuoret luultavasti liikkeelle paremmin kuin sote tai kestävyysvaje.
 

Paavo Arhinmäki, vasemmistoliitto:

1.) Vasemmistoliitto on tulevaisuusohjelmassaan linjannut tavoitteekseen, että äänestysikäraja lasketaan kuntavaaleissa 16 ikävuoteen.

2.) Yhteiskuntaopin opetuksen aikaistaminen ja lisääminen kouluissa on tärkeää, jotta kaikki saavat tarpeelliset tiedot ja taidot osallistua päätöksentekoon.

Osallistuvaa budjetointia on syytä lisätä kunnissa ja nuorten osallistumista budjettiprosessiin. Kouluissa ja oppilaitoksissa pitää päästä vaikuttamaan konkreettisiin asioihin.

Osallisuuden harjoittelu pitäisi saada nykyistä paremmin osaksi kaikkien koulujen arkea. Tähän voisi kuulua esimerkiksi väittelyharjoituksia ja tietoa oman lähiympäristön asioihin vaikuttamisesta.

Kouludemokratiaa on kehitettävä erityisesti ammatillisissa oppilaitoksissa. Politiikka on tuotava myös lähemmäksi nuoria. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kutsumalla säännöllisesti puolueita ja niiden nuorisojärjestöjä kouluihin keskustelemaan nuorten kanssa toiminnastaan ja sen kehittämisestä.

Tällaiset tapaamiset ovat myös meille poliitikoille hyvä tapa saada parempi käsitys siitä, minkälaisia asioita nuoret pitävät tärkeinä.
 

Anders Adlercreutz, rkp:

1.) Emme kannata äänestysiän laskemista. Näemme, että vaalikelpoisuus ja äänestysikä kulkevat käsi kädessä. Molempien kohdalla 18 vuotta on mielestämme sopiva raja.

2.) Nuoria on hyvä kannustaa vaikuttamaan lähiympäristöönsä ja poliittiseen päätöksentekoon. Kansalaisaktivismin ja nuorisovaltuustotoiminnan kautta voi avata väyliä poliittiseen vaikuttamiseen. Nuorten yhteiskunnallisen osallisuuden vahvistamiseksi hallitusohjelmaan on kirjattu, että kansalaisaloitteen allekirjoittamisen ikärajaa lasketaan 15 vuoteen. Lisäksi lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta yhteiskunnassa edistetään esimerkiksi digitaalisin keinoin ja tuetaan medialukutaitojen kehittymistä. Koulujen demokratiakasvatusta lisätään ja niiden yhteiskunnallista kasvatustehtävää vahvistetaan. Vuorovaikutuksen rajapintaa puolueiden, kansalaisyhteiskunnan ja koulujen kesken tuetaan lasten ja nuorten aktiivisen kansalaisuuden vahvistamiseksi. Nuorisovaltuutettujen roolia kunnallisessa ja maakunnallisessa päätöksenteossa painotetaan. Joka kunnan ja maakunnan tulisi kehittää nuorisovaltuustotoimintaa, tehdä se näkyväksi nuorille ja kehottaa heitä aktivoitumaan sekä asettumalla ehdolle että äänestämällä.

On tärkeää, että nuorille puhutaan nuorille tärkeistä asioista. Siltarumpupolitikointi ei vetoa nuoriin äänestäjiin, globaalit kysymykset sen sijaan vetoavat. Toimimalla avoimesti ja johdonmukaisesti rakennetaan luottamusta poliittiseen järjestelmään. Luottamus järjestelmään puolestaan nostaa aktiivisuutta, kaikissa ikäluokissa.
 

Päivi Räsänen, kd:

1.) Kristillisdemokraatit suhtautuvat varauksellisesti puolittaisten poliittisten oikeuksien luontiin, eli että saisi äänestää, mutta ei asettua ehdolle. Nuorten äänestysaktiivisuutta on silti saatava nostettua ja nuoria kannustettava yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Mikäli äänestysiän laskemisessa halutaan edetä, olisi suositeltavaa toteuttaa paikallisvaaleissa alueellinen kokeilu.

2.) Viidestä kunnasta puuttuu tällä hetkellä nuorisovaltuusto, vaikka laki velvoittaa siihen. Nuorisovaltuutettujen vaikuttavuutta lisäisi käytäntö, jossa nuorisovaltuustot saisivat päätettäväkseen budjetista osan, joka koskisi esimerkiksi nuorten harrastustoimintaa. Nuorisovaltuutettuja tulisi enenevästi käyttää myös lautakuntien ja kunnanhallituksen kokouksissa. Vaikutuskanavia lisäisi myös se, että viranhaltijat selvittäisivät nuorten mielipiteitä jo ennakkoon valmistellessaan nuoria koskevia päätösesityksiä luottamuselimille.
 

Harry Harkimo, Liike Nyt:

1.) Nuoriso on kehittynyt niin paljon, että 16-vuotias voisi jo äänestää. He ovat paljon fiksumpia kuin mä olin 16-vuotiaana.

2.) En ole yhtään hämmästynyt siitä, ettei politiikka kiinnosta nuoria. Politiikasta puhutaan ihan eri foorumeille kuin missä nuoret ovat. Eivät nuoret liiku Facebookissa ja Twitterissä. He eivät myöskään katso televisiota. Politiikassa pitäisi ottaa paremmin käyttöön YouTube, Instagram ja podcastit.

Juttua oikaistu kello 12.36: Myös vihreät kannattaa äänestysikärajan laskemista 18 vuodesta 16 vuoteen kaikissa kansallisissa vaaleissa. Jutussa sanottiin virheellisesti, että eduskunnassa vain keskusta ja Liike Nyt ovat valmiita laskemaan äänestysikärajaa kaikissa vaaleissa ja että vihreät ei laskisi.

Äänestysikä

16-vuotiaat saavat äänestää ainakin kolmessa maassa

Brasiliassa kaikissa vaaleissa jo vuodesta 1989.

Itävallassa paikallisvaaleissa vuodesta 2003 ja muissa vaaleissa vuodesta 2007.

Maltalla paikallisvaaleissa vuodesta 2015 ja muissa vaaleissa vuodesta 2018.

Hannu Lahtisen väitöskirjan mukaan Itävallassa on saatu hyviä tuloksia.

Politiikka kiinnostaa suomalaisnuoria vähän. Kevään eduskuntavaaleissa 18–24-vuotiaista uurnilla kävi 55 prosenttia, kun koko väestöstä osuus oli 71 prosenttia.

Juha Honkonen
juha.honkonen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi