Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Johtamisen asiantuntija Janne Tienari: "On myytti, että pätevin henkilö valitaan"

Kuva: Anniina Louhivuori

Huippujohtaja on todennäköisesti asiakeskeinen, uutisia ja politiikkaa seuraava ihminen. Hän on korkeasti koulutettu ja saanut kaupallisen tai luonnontieteellisen koulutuksen. Hän pukeutuu siististi, pitää huolta terveydestään – ja on keski-ikäinen mies.

Tämä ihmistyyppi on ilmeisesti ammatillisen pätevyyden henkilöitymä. Tai sitten ei.

– Suomessa elää voimakkaasti myytti, että pätevin henkilö valittaisiin aina, sanoo Svenska Handelshögskolanin johtamisen ja organisaatioiden professori Janne Tienari.

Pätevyys on kuitenkin suhteellista.

– Oletettu pätevyys riippuu aina siitä, mitä ominaisuuksia arvioidaan ja ketkä niitä ovat arvioimassa. Tämä selittää myös sitä, miksi pätevyys on usein melko sukupuolittunutta.

Päteviksi tunnistetaan parhaiten tietyntyyppiset, samasta mallista olevat miehet.

– Myös monet miehet kärsivät tästä yksioikoisesta pätevyyskäsityksestä, Tienari sanoo.

Tienari on tutkinut muun muassa yritysten rekrytointiprosesseja ja suorahakua eli headhunttausta.

– Aika usein rekrytointiin tulevat huomaamatta mukaan vanhat oletukset, ja tilanteissa toimitaan toistuvasti niin kuin on ennenkin toimittu. Monet rekrytoijat ja suorahakukonsultit tiedostavat kuitenkin ongelman ja yrittävät tehdä sille jotain, Tienari sanoo.

Tienarin mukaan hyvin tavallista on myös se, että valitsijat valikoivat tehtäviin itsensä kaltaisia ihmisiä.

– Ihmisillä on taipumus nähdä pätevyyden kriteereitä sellaisissa ihmisissä, jotka muistuttavat heitä itseään, Tienari toteaa.

Lopputulos on, että systeemi uusintaa itseään: johtajat ovat enemmän tai vähemmän samasta miehen mallista.

Suomessa työmarkkinat ovat voimakkaasti jakautuneet naisten ja miesten aloihin. Tienarin mukaan myös käsitys pätevyydestä on samalla tavalla alakohtaisesti jakautunut.

Naiset kouluttautuvat Suomessa keskimäärin pidemmälle kuin miehet, ja naisten osuus asiantuntijatehtävissä on kasvanut. Naisten asiantuntemusta ja pätevyyttä ei kuitenkaan arvosteta samalla tavoin kuin miesten.

– Suomi on aina ollut hyvin teknolo­giauskovainen maa. Meillä arvostetaan erityisesti miesvaltaisia teknologisia aloja ja pätevyyttä näillä aloilla, Tienari toteaa.

Teknologia-ala on itsekin huolestunut naisvajeestaan. Esimerkiksi ohjelmistoyritykset kampanjoivat houkutellakseen naisia alalle.

Tienarin mukaan naisten ja miesten koulutusvalinnat eriytyvät Suomessa jo niin varhain, että paras vaikuttamisen paikka olisi peruskoulussa, ellei sitten jo päiväkodeissa.

Muun muassa Linda Liukas on tehnyt lastenkirjoillaan ja esiintymisillään teknologiaa tutuksi tytöille.

– Linda Liukas tekee tällä hetkellä mielestäni Suomen tärkeintä työtä.

Kyse on sukupuolten tasa-arvosta, mutta myös alojen kehityksestä.

– On tutkimusnäyttöä siitä, että organisaatiot, joissa on suunnilleen yhtä paljon naisia ja miehiä, toimivat muita paremmin. Ne ovat usein tuottavampia, kasvavat nopeammin ja niillä on tyytyväisempiä asiakkaita. Tästäkin näkökulmasta sukupuolijaon tasoittaminen on fiksu tavoite, Tienari sanoo.

Toinen jako, jonka Tienari haluaisi purkaa, on ihmisten ja teknologian välillä.

Tällä hetkellä ihmistieteet eivät ole kovassa kurssissa. Humanististen alojen tutkinnoilla noustaan harvoin talouselämän kärkipaikoille. Teknologia-aloilla jopa ylpeillään sillä, että ihmiset tai ihmisten toiminta ei kiinnosta.

– Sehän on aivan pöhköä, sillä kaikki liike-elämä perustuu ihmisiin ja ihmisten käyttäytymiseen, Tienari toteaa.

Hänen mielestään tulevaisuudessa menestyminen vaatii nimenomaan sekä ihmisten että teknologian tuntemista.

– Pitäisi kyetä puhumaan molempia kieliä.

Tasa-arvoasiat ovat Suomessa usein jääneet naisten asiantuntemusalaksi. Nais­enemmistö on aihetta koskevissa seminaareissa ja muissa kokoontumisissa usein tuntuva.

– Kynnys lähteä mukaan saattaa olla miehille korkea. Toisaalta muun muassa työelämässä on paljon miehiä, jotka asiaa erikseen korostamatta tekevät paljon työtä tasa-arvon eteen.

Tienari pohtii, että mies voi tasa-arvon alallakin saada sukupuolensa ansiosta ansaitsematonta etua. Viesti menee helpommin läpi, jos se tulee miehen sanomana.

Terhi Nevalainen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi