Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

"Kalman haju on tsunamista vahvasti muistissa" – lehtikuvaaja Peter Jansson ehti kuvata monia järkyttäviä uutistapahtumia

Tunnistamista odottavien vainajien päällä leijui usva, joka syntyi, kun ruumiiden päälle ladotuista hiilihappojääkimpaleista höyrystynyt hiilidioksidi jäi leijumaan kaasupilvinä ilmaan. Lehtikuva / Handout / Peter Jansson

Autolautta Estonia vuonna 1994 ja Kaakkois-Aasian tsunami vuonna 2004. Nämä kaksi työtehtävää ovat jääneet parhaiten neljä vuosikymmentä lehtikuvaajana toimineen Peter Janssonin mieleen. Muutenkin hänen työnsä liittyi usein onnettomuuksiin ja muihin elämän synkempiin puoliin.

– Olisin toivonut enemmän hauskoja ja miellyttäviä tapahtumia, mutta niitä nyt ei tunnu tulevan. Niistä ei vaan uutisia tehdä, Jansson sanoo.

Hän laskeskelee, että työvuosien aikana oli kaikkiaan noin 40 000 työtehtävää. Peter Janssonin ura alkoi Hufvudstadsbladetista 1974. Kolme vuotta myöhemmin hän siirtyi Lehtikuvaan ja vuonna 1986 freelanceriksi. Eläkkeelle hän jäi vuonna 2015.

Peter Janssonin työstä lehtikuvaajana on juuri ilmestynyt hänen ja yhteiskuntatieteiden tohtori Pasi Kiviojan tekemä kirja Tilanne päällä! ( Docendo ).

Kirjassa Jansson kertoo myrskyisestä ja sateisesta yöstä syyskuussa 1994, kun hän heräsi Expressenin kuvatoimittajan puheluun. "Näyttää siltä, että matkustajalaiva on hävinnyt tutkasta Itämerellä", kuului viesti. Kylmäävin hetki oli edessä Utössä, jonka rantaan tuotiin kuolleita.

Jansson otti paikan päällä muun muassa kuvan, jossa paareilla kannetaan Estonian vainajaa, joka on peitetty huovalla. Huovan alta pilkisti käsi, jonka nimettömässä oli sormus.

Kalman haju vahvasti muistissa

Kaakkois-Aasian tsunamin iskiessä tapaninpäivänä 2004 Jansson oli lomalla Borneon saarella Indonesiassa. Sieltä hän lähti Thaimaahan. Kammottava näky oli vastassa Khao Lakissa Yan Yaon buddhalaistemppelin takana, missä toistatuhatta mätänevää ruumista makasi taivasalla.

Tunnistamista odottavien vainajien päällä leijui usva, joka syntyi, kun ruumiiden päälle ladotuista hiilihappojääkimpaleista höyrystynyt hiilidioksidi jäi leijumaan kaasupilvinä ilmaan.

– Totta kai tsunamin uhrien näkeminen iskee kovaa eikä sitä vaan voi uskoa. Mutta on kumma juttu, että siihen alkaa tottua, kun niitä (ruumiita) lojuu niin paljon ympärillä. Mutta kalman haju on tsunamista vahvasti muistissa. Kun oli paikka, missä makasi parituhatta ruumista pienellä temppelin takapihalla, koko kylä haisi. Se on rajuin puoli, mikä jää muistiin, Jansson kertoo.

Järkyttävissä tilanteissa kamera toimii eräänlaisena suotimena, joka "kertoo", että nyt ollaan töissä, Jansson kuvailee.

Yksin pienellä luodolla odottamassa

Jansson on ollut kameransa kanssa myös monilla rikospaikoilla. Kuva lokakuulta 1997 kertoo, kuinka palomiehet pesevät katua Helsingin Tehtaankadulla. Raitiovaunun raiteita pitkin valuu veren punaiseksi värjäämä vesi. Hetkeä aiemmin tanskalainen Steen Christensen oli ampunut paikalla kaksi poliisia.

Elokuussa 2001 surmattiin Lopen Läyliäisissä espoolainen pariskunta Martti ja Elise Heino. Elise Heino ehti tehdä hälytyksen hätäkeskukseen, muttei ehtinyt kertoa tarkkaa paikkaa. Lopulta Jansson oli etsimässä paikkaa samaan aikaan poliisien kanssa.

– Sanotaan, että minä etsin poliiseja ja poliisit etsivät paikkaa, Jansson tarkentaa.

Hän seurasi tapausta myös myöhemmin, kun ruumiita etsittiin merialueelta Suvisaariston ympäristössä. Hän istui yksin pitkän päivän pienellä luodolla seuraamassa etsintöjä.

– Siellä ei ollut mitään muuta kuin kalliota. Etsin rannasta puita, jotta sain makkaran käristettyä, hän muistelee.

Lopulta Janssonin kamera tallensi kuvan, jossa merestä nostetaan vettä vuotava jääkiekkokassi, jossa oli Elise Heinon ruumis.

Jansson pujahti Varsovan liiton edustajana pöydän alle piiloon

Jansson tallensi kamerallaan lukuisia valtionpäämiehiä ja poliitikkoja niin kotimaassa kuin ulkomailla.

Joskus töiden sujumiseksi Jansson joutui käyttämään hieman erikoisempia keinoja. Kirjassa kerrotaan muun muassa suurvaltajohtajien Ronald Reaganin ja Mihail Gorbatshovin tapaamisesta aseidenriisuntakokouksessa Genevessä marraskuussa 1985. Tuolloin suomalaiskuvaaja joutui piileskelemään pöydän alla.

Varsovan liiton tai Neuvostoliiton edustaja jakoi kokouksen yhteydessä järjestettyyn tiedotustilaisuuteen Varsovan liiton toimittajille ja kuvaajille lehdistöpoolilappuja. Jansson otti tilanteen haltuun huutamalla "Finland" ja tarrasi kiinni lapusta.

Lappuja jakanut mies oli kuitenkin eri mieltä ja vastasi "nou, nou" ja piti tiukasti kiinni lapusta. Jansson ei antanut periksi vaan huusi "jees, jees", nykäisi lapun miehen kädestä ja juoksi saliin pöydän alle piiloon.

Niinpä Jansson otti historiallisen Reaganin ja Gorbatshovin kättelykuvan Varsovan liiton edustajana.

Viimeiset kuvat Kekkosesta

Janssonin kuviin tallentuivat tietenkin myös Suomen presidentit Urho Kekkosesta alkaen.

Kirjassa kerrotaan, kuinka syyskuussa 1981 Tamminiemen porteilla alkoi lehtikuvaajien kuusi viikkoa kestänyt ympärivuorokautinen päivystys. Janssonkin oli paikalla viikkokausia. Sanomien autonkuljettajat kuljettivat kuvaajille ruisleipiä, pullia ja kahvia.

Jansson yritti myös järjestää kuvauslupaa Kekkosen luo Tamminiemeen, mutta sitä ei irronnut. Kekkosen sanottiin olevan sen verran sairas, ettei häntä saa kuvata.

Virallinen ilmoitus Kekkosen erosta tuli lokakuussa 1981.

Eronsa jälkeen Kekkonen ei enää esiintynyt julkisuudessa. Jansson sai kuitenkin otettua Kekkosesta kuvan 26. tammikuuta 1982. Siinä avustajansa saattelema Kekkonen taputtaa pikkulasta päähän Tamminiementiellä. Seuraavana päivänä eli 27. tammikuuta Mauno Koivisto astui presidentin virkaan.

Kun Kekkonen kuoli 31. elokuuta 1986, istui Jansson jälleen autossaan Tamminiemen ulkopuolella. Yhtäkkiä kello yksi yöllä Tamminiemen kaikkiin huoneisiin syttyi valo. Pari tuntia tämän jälkeen ovelle ajoi ambulanssi, johon vainaja kannettiin.

Kun ambulanssi poistui Tamminiemestä, teki portinvartija kunniaa edesmenneelle presidentille.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi