Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Lähestymiskieltojen määrä vajosi alemmas kuin koskaan – kansainvälinen asiantuntijaryhmäkin ihmettelee Suomen alhaisia lukuja

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan hakemuksen maksullisuus arvioidaan uudelleen lähestymiskieltoa koskevan lainsäädäntötyön yhteydessä.

Lähestymiskieltoon määrätyistä henkilöistä yli 85 prosenttia on miehiä. Kuva: Aake Roininen

Lähestymiskieltojen määrä laski viime vuonna ennätysalas, 1 300:aan. Enimmillään luku oli vuonna 2005, jolloin niitä määrättiin 2 152 kappaletta. Laki lähestymiskiellosta astui voimaan vuonna 1999, mutta tilastointi alkaa vuodesta 2005.

Rikosuhripäivystyksen (RIKU) toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg uskoo maksullisuuden vaikuttavan laskeviin lukuihin: vuoden 2016 alusta lähtien lähestymiskieltohakemuksesta on joutunut maksamaan, jos hakemus hylätään käräjäoikeudessa. Tätä nykyä summa on 260 euroa.

– Se nostaa kynnystä hakea lähestymiskieltoa. Usein lähestymiskieltoa haetaan avioerotilanteissa, jolloin rahat saattavat olla muutenkin tiukilla.

Kuva: Grafiikka: Mikko Pitkänen, lähde: Tilastokeskus

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoo Uutissuomalaiselle sähköpostitse, että lähiaikoina asetettavassa työryhmässä arvioidaan lähestymiskieltoa koskevan lainsäädännön muutostarpeita myös maksullisuuden osalta.

– Ei saa olla niin, että kukaan jättää tekemättä lähestymiskieltohakemuksen kustannusten pelossa.

Myös Åbergin mielestä lähestymiskieltohakemuksen maksullisuutta olisi tärkeää uudelleenarvioida, sillä suojelukeinoja lähisuhdeväkivaltatilanteissa ei ole paljon.

– Totta kai ihminen voi mennä turvakotiin, mutta ei siellä kovin pitkiä aikoja voi olla, jos haluaa elää normaalia elämää. Lähestymiskielto on ainoita konkreettisia suojelutoimia.

Viime vuonna 433 asiakkaan ensisijainen syy olla yhteydessä RIKUun liittyi lähestymiskieltoon. Tänä vuonna sama luku oli suurempi jo syyskuun loppuun mennessä, 470. Kyse on asiakkaista, joiden asia on RIKUssa vireillä, ei vain uusista asiakkaista.

Turvalaitteita ja sähköistä valvontaa

Lähestymiskieltoa rikottiin Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna 791 kertaa. Sama henkilö on voinut rikkoa lähestymiskieltoa useampaan kertaan esimerkiksi niin, että lähettää suojatulle henkilölle tekstiviestejä.

Oikeusministeriön keväällä julkaisemasta muistiosta käy ilmi, että vuosina 2011–2017 lähestymiskieltoa rikkoi keskimäärin 176 henkilöä. Tuleva työryhmä arvioi Henrikssonin mukaan niitä keinoja, joilla lähestymiskiellon rikkomista voidaan vähentää ja lähestymiskieltoa tehostaa.

– Yksi keino uhrin turvallisuuden parantamiseksi voisi olla uhrille annettavat turvalaitteet. Mahdollinen lähestymiskiellon rikkojien sähköinen valvonta edellyttää huolellista kustannus–hyöty-analyysia sekä perusoikeuspunnintaa.

Åberg antaa kaksi esimerkkiä sähköiseen valvontaan.

– Molemmilla olisi gps-paikannuslaite ja se hälyttäisi, kun suojattava olisi liian lähellä henkilöä, joka on valvonnassa. Tai sitten olisi tietyt alueet, joilla lähestymiskiellon saanut ei saisi liikkua.

Henriksson katsoo, että lähestymiskiellon rikkojien sähköinen valvonta edellyttäisi poliisille lisäresursseja.

Yleisimmin sakkoja

Lähestymiskiellon rikkomisesta voidaan määrätä sakkoa tai enintään vuosi vankeutta. Sakkorangaistus on selvästi yleisin vaihtoehto: esimerkiksi viime vuonna rangaistusten kokonaislukumäärä oli 123 ja niistä sakkojen osuus 109. Åberg ei ota kantaa rangaistusten ankaruuteen, mutta näkee, että lähestymiskiellon kunnioittamista pitäisi pystyä jollain keinolla vahvistamaan.

– Yleisesti voi olla tiedossa, ettei lähestymiskiellon rikkominen johda kovaan rangaistukseen.

Asiantuntijaryhmältä kritiikkiä

Siihen nähden, että Suomessa soitetaan hätäkeskukseen perheväkivallan vuoksi 25 000 kertaa vuodessa, lähestymiskieltojen määrä on äärimmäisen alhainen. Tätä mieltä on Euroopan neuvoston naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan asiantuntijaryhmä Grevio. Ryhmä julkaisi Suomea koskevan raporttinsa syyskuussa.

Raportissa kritisoidaan sitä, että taloudellinen taakka lähestymiskieltohakemuksesta lankeaa uhrille. Myös se herättää ihmetystä, että perheen sisäinen lähestymiskielto on voimassa enintään kolme kuukautta kerrallaan. Tavallisen lähestymiskiellon voi saada enintään vuodeksi.

Poliisien määrä huolestuttaa

Lähestymiskieltoa rikotaan Suomessa usein, ja siksi asiantuntijaryhmä muistuttaa sähköisten apuvälineiden käytön mahdollisuudesta. Viranomaiset voisivat vaikkapa olla säännöllisesti yhteydessä uhriin puhelimitse.

Grevio huomauttaa myös, että esimerkiksi lievästä pahoinpitelystä, vainoamisesta, seksuaalisesta häirinnästä ja lähestymiskiellon rikkomisesta lievin rangaistus on sakko – ja samalla yleisin.

Ryhmä tuo raportissaan esiin huolensa poliisien määrästä Suomessa, se on koko Euroopan alhaisin suhteessa väkilukuun. Resurssien vähyys voi selittää sitä, miksi perheväkivalta on niin alhaalla tärkeysjärjestyksessä.

Lakipykälät

Kolme erilaista lähestymiskieltoa

Lähestymiskieltoja on kolmenlaisia: perusmuotoinen, laajennettu ja perheen sisäinen. Perheen sisäiseen lähestymiskieltoon määrätyn henkilön on poistuttava yhteisestä asunnosta eikä hän saa palata sinne.

Lähestymiskielto on voimassa enintään vuoden, perheen sisäinen enintään kolme kuukautta. Kielto voidaan tarvittaessa uusia.

Lähde: poliisi.fi
Sanna Inkinen 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi