Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Selkää voi hoitaa pienillä valinnoilla - kehon alikuormittaminen on lisännyt selkävaivoja

Psykososiaaliset tekijät, kuten stressi ja masennus, pitkittävät kipuja.

Liikunta auttaa selkävaivoihin. Kuva: Colourbox

Pihakalusteiden raivausta kylmässä syysviimassa ja auts! Alaselkä nytkähtää sivuttaissuunnassa ilkeästi. Ilta meneekin kipua kuunnellessa ja lattialla könytessä.

Onkohan tämä vaarallista?

Useimmiten ei. Jopa 80 prosenttia meistä kärsii jossain vaiheessa selkäkivuista, ja suurin osa kivuista on hyväennusteisia.

– Vain noin prosentti selkäkivuista on sellaisia, että niiden taustalla on vakavia sairauksia, kuten syöpää. 5–10 prosentissa on kyse välilevyn pullistuman aiheuttamasta hermojuuren puristus- tai ärsytystilasta eli iskiaksesta. Muut selkäkivut ovat lievempiä ja paranevat yleensä muutamassa viikossa, selkäneuvonnan koordinaattori Maria Sihvola Selkäliitosta kertoo.

Jo pienet venähdykset saattavat aiheuttaa suuria lihaskramppeja ja kipuja. Kova kipu ei ole kuitenkaan merkki siitä, että selässä olisi jotakin rikki.

– Yhtä lailla kramppi voi iskeä reiteen, mutta kun se iskee selkään, reagoimme hyvin kokonaisvaltaisesti. Selkäkipu saattaa lamaannuttaa ja pelottaa, ja ihminen voi pohtia, että paraneeko ikinä.

Jos selkäkipuun liittyy kuumeilua, vatsa- tai rintakipua, halvaustyyppisiä oireita, yleistila on heikko tai äkillinen kipu on sietämätöntä, kannattaa lääkäriin suunnata saman tien. Etenkin halvaustyyppiset oireet voivat kieliä massiivisesta välilevyn pullistumasta, joka pitää hoitaa nopeasti.

Perimä on vahvin selkävaivojen riskitekijä. Passiivinen elämäntapamme on kuitenkin se, joka on lisännyt erilaisia selkävaivoja. Elintavoilla voimme myös ehkäistä riskiä sairastua.

– Vapaa-aika ja työssäoloaika on hyvin passiivista. Alikuormitamme kehoa, liikumme autolla ja istumme päivät ja illat. Myös tupakointi ja ylipaino heikentävät selän terveyttä. Säännöllinen liikunta taas lisää verenkiertoa ja hapensaantia ja tekee selälle hyvää.

Psykososiaaliset tekijät altistavat selkäkivuille entistä useammin. Esimerkiksi stressi, masennus sekä huonolaatuinen uni ja riittämätön palautuminen pitkittävät kipuja.

– Pitää muistaa, että selkäkipu on oire, ei sairaus. Myös stressiä pystytään säätelemään jonkin verran. Vakava masennus taas voi pitää ihmisen sängyn pohjalla ja lisätä selkäkipuja. Kun ihminen kokee elämän raskaana, myös kipu koetaan keskimääräistä pahempana, Maria Sihvola sanoo.

Stressaantuneen ihmisen aivot käyvät ylikierroksilla, ja ihminen ylitulkitsee kipua.

Selkäkipu saattaa lamaannuttaa ja pelottaa.

– Vaikka kudosvauriota ei enää selässä olisi, ihminen voi tuntea kovaa kipua eikä usko, että kivun aiheuttaja on jo poissa. On tärkeää, että lääkärit selvittävät potilaille kunnolla, mistä kivun tuntemukset johtuvat ja että potilaat tulevat kuulluksi.

Nykyään ei suositella turhia kuvantamistutkimuksia, kuten magneettikuvausta, ellei oirekuva viittaa vakavaan selkäsairauteen. Kuvantamistutkimuksissa monilta löytyy normaaleja ikääntymiseen liittyviä kulumamuutoksia, mutta löydökset ovat vain harvoin yhteydessä selkäkipuun.

– Kun ihminen tulee tietoiseksi näistä muutoksista, hän huolestuu ja alkaa varoa selän käyttämistä, vaikka muutoksilla ei ole mitään yhteyttä hänen oireisiinsa. Selän käytön varominen vain pahentaa ja pitkittää kiputiloja.

Tärkeää selkäkivun hoidossa on kivun hallinta.

– Kivun hoidossa tulisi hyväksyä, että olo ei välttämättä koskaan muutu täysin kivuttomaksi. On ajateltava, että okei, minulla on tämä kipu, mutta se ei ole vaarallista. Kivun hallinnassa ja hoidossa tärkeää on oman mielenvirkeyden vaaliminen. Olisi esimerkiksi hyvä löytää itselle mieleinen tapa liikkua, Maria Sihvola toteaa.

Liikunnan lisäksi kivun hallinnassa auttaa muu mieleinen tekeminen.

– Läheisillä ihmissuhteilla ja stressin vähentämisellä on myönteisiä vaikutuksia aivoihin. Stressiä voivat laukausta keskushermostoon vaikuttavat rentoutusharjoitteet ja mindfullness-tyyppinen läsnäoloharjoittelu.

Arjessa selkää voi hoitaa pienillä valinnoilla.

– Kävele portaita. Tauota istumista seisomisella tai kävelyllä, niin aivotkin saavat happea. Venyttele välillä vaikka lattialla. Tee pientä taukojumppaa, mutta tärkeintä on, että liikut, Sihvola opastaa.

Tällä viikolla vietetään valtakunnallista selkäviikkoa. Selkäviikon teemana on ”Käytä selkääsi”.

Sairaudet

Selkäoireet vievät sairauslomille

Selkäoireet ovat yleisimpiä syitä sairauspoissaoloihin.

Kela maksoi vuonna 2018 sairauspäivärahoja selkäsairauksien takia noin 94,8 miljoonaa euroa.

Selkäkivuille altistavia tekijöitä ovat perimä, liikunnan vähäisyys, ylipaino, tupakointi, psykososiaaliset tekijät (esim. stressi, masennus, heikentynyt työtyytyväisyys), raskas fyysinen työ ja tapaturmat.

Lähde: Selkäliitto
Saija Kauhanen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi