Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Työnantajien tarve kaukomaiden duunareille lisääntynyt – oleskelulupapäätöksissä saatavuusharkinnalla selvää kasvua

Saatavuusharkinta jakaa mielipiteitä. Hallitus pitää siitä kiinni.

Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta, ja se edellyttää myös työperäisen maahanmuuton lisäämistä. Kuva: Armi Salonen

Työnantajien tarve ulkomaisille saatavuusharkinnan kohteeksi joutuville työntekijöille on kasvanut tänä vuonna selvästi. Maahanmuuttovirasto Migri teki tammi–elokuussa 6 620 työntekijän oleskelulupapäätöstä, jotka edellyttävät TE-toimiston osapäätöstä sisältäen usein saatavuusharkinnan. Kasvua kertyi kolmasosa verrattuna vastaavaan aikaan muutamana viime vuonna. Luku ei sisällä kausityöntekijöitä.

Tasaisella tahdilla koko vuoden päätösmääräksi tulisi lähemmäs 10 000 eli lähes neljäsosa enemmän kuin viime vuonna.

– Nyt on selvästi ollut enemmän tarvetta hakea työvoimaa ulkomailta, tulkitsee tulosalueen johtaja Marja Toivonen Migristä.

Ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinta on noussut keskusteluun, koska hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta ja se edellyttää myös työperäisen maahanmuuton lisäämistä.

Nyt on selvästi ollut enemmän tarvetta hakea työvoimaa ulkomailta. Tulosalueen johtaja Marja Toivonen

Saatavuusharkinta koskee käytännössä työntekijöitä, duunareita, EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta. Heidän työlupansa edellyttävät muun muassa, että tekijää ei löydy kohtuullisessa ajassa lähempää. Paikalliset ely-keskukset tosin ovat vapauttaneet tiettyjä aloja harkinnasta työvoimapulan takia.

– Uudellamaalla eniten työntekijän oleskelulupahakemuksia tulee rakennus-, siivous-, ja ravintola-alalle, kertoo palveluesimies Sallamari Salonen alueen te-toimistosta.

Lupia myönnetään noin 6 000 vuosittain

Työntekijän oleskelulupia myönnetään vuosittain noin 6 000. Se saattaa päteä tänäkin vuonna, sillä kielteisen päätösten osuus on sekin kasvussa. Tammi–elokuun päätöksistä kielteisiä oli jopa 38 prosenttia (viime vuonna 24 ja toissavuonna 19 prosenttia).

Selitystä kasvuun ei äkkiseltään löydy. Salosen mukaan Uudellamaalla yleisiä syitä kielteiseen osapäätökseen on useita, kuten: työntekijän edellytyksistä ei ole voitu vakuuttua, työntekijöitä on saatavilla lähempää (saatavuusharkinta) ja se, että työnantajan ensimmäisen luvan yhteydessä vakuuttamat työehdot eivät ole toteutuneet.

Migrin Toivosen mukaan työntekijän oleskeluluvalla Suomessa oleskelee enemmän ihmisiä kuin luvan saaneita yksittäisenä vuonna on.

– Jatkolupa voidaan myöntää yhdeksi–neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Kuva: Suvi Lantta

Saatavuusharkinta jakaa mielipiteitä

Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Akava ja STTK voisivat luopua saatavuusharkinnasta, SAK ei voisi.

– Se on tarpeeton hidaste lupaprosessissa. Kyse on vain pienestä osasta työperäistä maahanmuuttoa. Työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan EU- ja ETA-maista Suomeen tulee vuosittain 50 000–60 000 työntekijää. Aloilla, jotka käyttävät ulkomaista työvoimaa eniten, on jatkuvia rekrytointiongelmia, sanoo työvoimapolitiikan asiantuntija Mikko Räsänen EK:sta.

– On tärkeää, että aloilla, joilla on jo valmiiksi työvoiman ylitarjontaa, avoimet työpaikat laitetaan ensin avoimeen hakuun. Paikallisilla työttömillä on oltava mahdollisuus hakea töitä ennen kuin rekrytoidaan suoraan kolmansista maista. Lisäksi valitettavan paljon esiintyy ulkomaisten työntekijöiden työehtojen polkemista ja muuta hyväksikäyttöä, vastaa maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä SAK:sta.

SDP puolustaa harkintaa. Keskusta, vihreät ja RKP voisivat luopua siitä, ja vasemmistoliitto luopuisi jo maassa olevien osalta. Oppositiopuolueista perussuomalaiset pitäisi kiinni harkinnasta, kokoomus ja kristillisdemokraatit luopuisivat siitä.

OECD-maista vain Ruotsi ei sääntele ulkomaisen työvoiman rekrytointia. SAK:n mukaan tulokset siitä ovat huonoja.

Saatavuusharkinta on säilymässä

Hallitus on säilyttämässä ulkomaisen työvoiman saatavuusharkinnan, mutta työperäistä maahanmuuttoa aiotaan yksinkertaistaa. Hallitus kertoi ensimmäisen budjettiriihensä yhteydessä syyskuussa käynnistävänsä ”kunnianhimoisen työperäisen maahanmuuton kokonaisuudistuksen, joka tähtää merkittävään työllisyyden kasvuun”. Esimerkiksi lupaprosesseihin halutaan enintään kuukauden käsittelyajat, pullonkauloja vähäisemmiksi ja työehtojen valvontaan riittävät resurssit.

Saatavuusharkinta on kuitenkin yhden kolmikantaisen työllisyystyöryhmän pöydällä. Työryhmä, joka pohtiii työperäistä maahanmuuttoa ja kotouttamista, harkitsee, pitäisikö saatavuusharkintaan kuuluvat alat ja ammatit määritellä valtakunnallisesti eikä enää alueellisesti. Hallitus perusti seitsemän kolmikantaista työryhmää heinäkuun lopussa. Niiden pitää valmistella toimenpide-ehdotuksia työllisyyden parantamiseksi.

Saatavuusharkintaa on karsittu vuosien varrella. Viimeksi kesäkuun alusta alkaen saatavuusharkintaa ei ole enää sovellettu henkilöön, joka on työskennellyt Suomessa vähintään vuoden työntekijän oleskeluluvalla ja vaihtaa työhön toiselle ammattialalle. Tavoitteena on parantaa jo työmarkkinoilla olevien ulkomaalaisten mahdollisuuksia ammatilliseen liikkuvuuteen. Muutos koskee arviolta vain joitakin kymmeniä oleskeluluvan hakijoita vuodessa.

Saatavuusharkinta

Koskee duunareita EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta

Jos työnantaja haluaa palkata työntekijän EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta, työnantajan on annettava työntekijälle työtarjous vahvistuksella, että työntekijä palkataan töihin.

Työnhakijan pitää hakea työntekijän oleskelulupaa. Ensin paikallinen TE-toimisto tekee osapäätöksen. Kokonaisharkinta sisältää arviot työvoiman saatavuudesta, työsuhteen ehdoista sekä työnantajan ja työntekijän edellytyksistä. Toimisto haluaa myös vakuuttua hakijan toimeentulosta oleskeluluvan ollessa voimassa. Sitten asia siirtyy Maahanmuuttovirastolle.

Paikalliset ely-keskukset ovat vapauttaneet tiettyjä aloja harkinnasta työvoimapulan takia.

Esimerkiksi erityisasiantuntijoiden pitää hakea muuta oleskelulupaa ansiotyötä varten, eikä heihin sovelleta saatavuusharkintaa. Edellytyksenä ovat 3 000 euron bruttotulot kuukaudessa ja yleensä korkeakoulututkinto. Hakemus käsitellään suoraan Maahanmuuttovirastossa. Hyväpalkkaiset erityisosaajat voivat hakea myös EU:n sinistä korttia.

Outi Laatikainen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi