Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäinen: "Toiveikkuus ja optimismi työmarkkinauudistuksiin ei ole kovin suurta"

Suomen Yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mukaan pahimmat pelot eivät hallitusneuvotteluissa toteutuneet. Suuria rakenteellisia uudistuksia työmarkkinoille hän ei kuitenkaan odota.

"Suomen Yrittäjille on tärkeää, että olemme mukana kaikessa työmarkkinoita koskevassa valmistelussa. Meille luvattiin Säätytalolla, että olemme mukana, ja tästä on pidetty kiinni", toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen sanoo. Kuva: Sami Kuusivirta

Suomessa on viime aikoina puhuttu paljon yhteiskunnan kahtiajakautumisesta. Isolla osalla kansaa menee erittäin hyvin, monella mittarilla mitattuna kenties paremmin kuin koskaan. Samaan aikaan osa ihmisistä kuitenkin näyttää jääneen pysyvästi osattomiksi hyvinvoinnin kasvusta.

Myös suomalaisten yrittäjien osalta kuva on kaksijakoinen, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen. Osalla yrittäjistä menee mainiosti ja talouden noususuhdanne on auttanut heidän yrityksiään.

– Samaan aikaan moni toimiala on murroksessa, on paljon ikääntyneitä yrittäjiä, joilla ei ehkä ole samanlaisia taidollisia valmiuksia digitaalisuuteen kuin nuoremman sukupolven yrittäjillä. Osa yrittäjistä on kovilla, Pentikäinen kuvailee.

Myös muut suuret yhteiskunnalliset kehityskulut, kuten väestönmuutos ja kaupungistuminen näkyvät yritystoiminnassa.

– Kun väki vähenee omalta paikkakunnalta, se ei voi olla heijastumatta varsinkin kuluttajia palvelevan yrityksen elämään. Jos on työnantaja, väestökehitys näkyy työvoiman saatavuudessa varsinkin muuttotappiopaikkakunnalla.

Suomi on erinomainen paikka yrittää

Uhkakuvista huolimatta Valtakunnallisiin Yrittäjäpäiviin valmistautuvan, yli 115 000 jäsenyrityksen keskusjärjestön toimitusjohtaja näkee suomalaisten yritysten toimintaympäristössä paljon myönteistä. Esimerkiksi yrittäjyyden arvostuksessa on Pentikäisen mukaan tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana paljon positiivista.

– En koe mistään politiikan suunnasta, en vasemmaltakaan, sellaista ajatusta, että yrittäminen olisi jotenkin huono asia. Keinovalikoimasta ollaan vahvastikin eri mieltä, mutta yksinyrittäjyyden kasvu ja uudet yrittäjyyden muodot ovat johtaneet siihen, että yrittäjyys kiinnostaa läpi poliittisen kentän ja se nähdään osana modernia työelämää.

Ristiriidat ja epäkohdat nousevat usein esiin julkisessa keskustelussa. Tästä huolimatta Pentikäinen painottaa, että Suomi on erinomainen paikka yrittää.

–  Suomi on vakaa yhteiskunta, täällä on hyvin vähän korruptiota ja osaamisjärjestelmä on kunnossa. Olemme erittäin hyvin integroituneet maailman markkinoille. Se on yrittäjien kannalta iso asia. Meillä on EU:n kautta isot sisämarkkinat.

Mutta:

– Huolestuttavaa on, että eri vertailuissa edellä ovat pääsääntöisesti meidän läntiset kilpailijamaat tästä läheltä. Hyvin usein erot tulevat työmarkkinoilta. Meillä ammattiyhdistysliike on hoitanut hyvin hommansa. Olemme ykkönen työntekijöiden oikeuksissa ja sitten melkein viimeinen palkanmuodostuksen joustavuudessa. Jos joku työmarkkinoilla on kädetön, niin pieni työnantajayrittäjä.

"Harhaluulo, että kabineteissa tiedettäisiin työpaikkojen tarpeet"

Vaikuttaminen eli edunvalvonta on vain yksi Suomen Yrittäjien tehtävistä, mutta viime aikoina se on korostunut jo hallitusneuvotteluiden ja edessä olevan työmarkkinakierroksen vuoksi. Pentikäinen myöntää suoraan, että edellinen keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten, sittemmin sinisten, muodostama hallitus oli yrittäjien mieleen.

– Edellisen hallituksen ohjelma oli yrittäjän näkökulmasta varmaan Suomen historian paras. Todella yrittäjämyönteinen. On tärkeä todeta, että edellinen hallitus teki erittäin isoja asioita yrittäjien hyväksi ja työmarkkinoillakin jotakin.

Työmarkkinoilla syntyi kuitenkin Pentikäisen mielestä edellisen hallituksen suuri epäonnistuminen eli kilpailukykysopimuksen (kiky) vuoksi tehty rakenneuudistusten jäädytys.

– Kiky-operaatio oli siitä näkökulmasta huono, että siinä jäädytettiin työmarkkinoiden rakenteita. Olisi ollut paljon parempi uudistaa työmarkkinoiden rakenteet kuin tehdä hetken lämmittävä ratkaisu.

Vaikka entistä yrittäjämyönteistä hallitusta saattaa yrittäjäleirissä tulla vielä ikävä, arvioi Pentikäinen pääministeri Antti Rinteen (sd.) johtamaa hallitusta sovittelevasti ja osin jopa myönteisesti.

– On paljon esimerkiksi yrityslainsäädäntöön ja yrittäjän sosiaaliturvaan liittyviä asioita, joissa tälläkin hallituspohjalla voidaan päästä eteenpäin.

" Kuva: Sami Kuusivirta

Hallitusneuvotteluissa Suomen Yrittäjät onnistui Pentikäisen arvion mukaan tavoitteissaan hyvin. Syntynyttä hallitusohjelmaa Pentikäinen luonnehtii pelättyä paremmaksi. Keskusjärjestön suurimmat pelot liittyivät veronkorotuksiin. Ne onnistuttiin Pentikäisen mukaan pääasiassa torjumaan, vain kotitalousvähennyksen kiristys päätyi hieman yllättäen hallitusohjelmaan.

– Nyt yritämme varmistaa, että yrittäjyyden kannalta hyvät kirjaukset hallitusohjelmassa menisivät eteenpäin käytännön päätöksiksi. Epämääräisten kirjausten osalta pyrimme vaikuttamaan siten, että ne toteutuisivat sellaisissa muodoissa, jotka luovat työpaikkoja ja parantavat kilpailukykyä.

Liikoja Pentikäinen ei silti hallitukselta toivo.

– Tavoittelemme toki sitä, että hallitus uskaltaisi tehdä työmarkkinauudistuksia, mutta toiveikkuus ja optimismi ei ole kauhean suurta, että isoja muutoksia tulisi tapahtumaan.

Suomen Yrittäjien strateginen tavoite on toisin sopimisen oikeus eli se, että yrityksessä voidaan sopia, jos niin yhdessä työpaikalla halutaan, toisin kuin työehtosopimukseen on kirjattu. Pentikäisen mukaan ei ole realistista odottaa, että asia etenisi nykyisen hallituksen aikana.

– Sen sijaan paikallisen sopimisen läpimurto, joka minusta voisi olla realismia nykyisen hallituksen aikana, olisi sopimisen kieltojen poistaminen.

Pentikäisen mukaan sopimisen kieltojen poistaminen säilyttäisi palkansaajapuolelle ja poliittiselle vasemmistolle tärkeän periaatteen, jossa paikallinen sopiminen tapahtuisi työehtosopimusvetoisesti. Toisin sanoen työehtosopimuksen osapuolet päättäisivät, mitä voidaan sopia pakallisesti, mutta paikallista sopimista voitaisiin tehdä myös yleissitovan kentän yrityksissä.

– Meillä on jostain syystä sellainen kummallinen maailmankuva, että Helsingin kabineteissa tiedetään työpaikkojen tarpeet paremmin kuin työpaikoilla. Se on suuri harhaluulo.

"Hallitus kastelee nurmikkoa, joka on jo märkä"

Sopimisen kieltojen poistamisen lisäksi Suomen Yrittäjillä on Rinteen hallitukselle muitakin tärkeitä toiveita. Kansantalouden osalta Pentikäinen on huolissaan hallituksen puutteellisesta varautumisesta taantumaan ja tuleviin talouskriiseihin.

– Kuljetaan vähän siinä rajoilla, onko julkisten varojen käyttö holtitonta vai ei. Elvytys voisi olla paikallaan suhdanteen hiipuessa, mutta jos yritykset eivät löydä osaavaa työvoimaa, valuu elvytys hukkaan. Hallitus kastelee nurmikkoa, joka on jo märkä.

Toiseksi Suomen osaamisjärjestelmän uudistuksia pitää Suomen Yrittäjien mukaan jatkaa varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Järjestö kannattaa esimerkiksi korkeakoulujen duaalimallin purkamista, korkeakouluihin pääsyn helpottamista ja työelämän ja korkeakoulujen yhteistyön lisäämistä entisestään.

– Oppivelvollisuuden pidentämisen sijaan meidän mallimme olisi ollut oppivalmiusmalli. Siinä katsottaisiin, onko ihmisellä oppivelvollisuuden tuomat valmiudet. Oppivelvollisuutta olisi vain niiden osalta joilta valmiudet puuttuvat. Tuki pitäisi ohjata niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Mikael Pentikäinen toivoisi hallituksen edistävän rekrytointitukea, koska kolmannes Suomen Yrittäjien jäsenyriyksistä kokee, että kolmannes kokee, että palkkaamisen suurin este on työllistämisen riski ja kalleus. Kuva: Sami Kuusivirta

"Takaisinottovelvoite tulisi poistaa kokonaan"

Pentikäinen puhuu paljon kohtaanto-ongelmasta, jossa työntekijät ja työpaikat eivät kohtaa. Ongelmaan on monia syitä, joista useat ovat vain vaikeasti ratkaistavissa.

Julkisuudessa on puhuttu paljon niin sanotusta Tanskan mallista ratkaisuna työllisyysasteen kohottamiseen. Tanskan mallissa työttömien etuudet ja henkilökohtainen palvelu ovat varsinkin työttömyyden alussa korkealla tasolla, mutta työttömyyskorvaukset alenevat portaittain työttömyyden pitkittyessä. Pentikäisen mukaan Tanskan mallissa on paljon hyvää, mutta siitä pitäisi puhua kokonaisuutena.

– Edellinen hallitus oli ottamassa Tanskan mallista kovia piirteitä, nykyinen painottaa nimenomaan työllisyyspalveluita. Minusta on tosi tärkeää, että nähtäisiin kokonaisuus. Ymmärtääkseni suomalaisen työttömyysturvan kokonaistaso ei kovin paljon eroa Tanskasta.

Suomen Yrittäjien kanta on, että työttömyysturvaa voitaisiin nostaa työttömyyden alussa nykytasosta, koska työttömyyden kohdatessa kunnollinen muutosturva on tarpeen. Kolmen kuukauden jälkeen työttömyysturva kuitenkin laskisi ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan kokonaiskesto lyhenisi.

Pentikäinen perustelee muutosta sillä, että työllistymisessä näkyy selkeä piikki, kun ansiosidonnainen loppuu. Uudistuksella aikaistettaisiin työllistymistä.

– Samaan aikaan pitäisi dynamiikkaa lisätä eli keventää irtisanomissuojaa. Se ei varmaan tämän hallituksen aikana tapahdu, mutta takaisinottovelvoitteen osalta pitäisi lisätä liikkumatilaa. Parasta olisi poistaa takaisinottovelvoite kokonaan.

Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät vahvistaa aatetta

Vaikuttaa siltä, ettei Suomen Yrittäjien edunvalvontatehtävä ole vielä hetkeen valmis. Valtakunnallinen edunvalvonta on vain yksi ulottuvuus keskusjärjestön toimintakentästä, sillä edunvalvontaa tehdään myös Brysselissä, alueellisesti maakunnissa sekä paikallisesti kunnissa.

– Vaikuttamistyössä meillä on ainutlaatuinen asema, kun teemme työtä neljällä tasolla. Olemme läsnä lähes jokaisessa Suomen kunnassa, ja kunnallinen elinkeinopolitiikka on meille erittäin keskeinen vaikuttamisen alue. Esimerkiksi hankintapolitiikalla ja kaavoituksella on yrittäjille erittäin iso merkitys.

Nykyinen perhevapaajärjestelmä on Mikael Pentikäisen mukaan yrittäjälle kohtuuton, koska yrittäjä pystyy usein pitämään itse perhevapaita huonosti, ja koska työnantajien maksettavaksi tuleva taakka perhevapaista on edelleen suuri. Kuva: Sami Kuusivirta

Vaikuttamisen lisäksi Pentikäinen nostaa Suomen Yrittäjien ydintehtäviksi kaksi muuta v:tä: verkostoitumisen ja vahvistamisen.

– Verkostoitumiselle on koko ajan suurempi tarve. Olen huomannut, että verkostoja muodostuu yhä enemmän yrityksen elinkaaren tai yrittäjätyypin mukaan.

Vahvistamisella Pentikäinen tarkoittaa paitsi tiedollista vahvistamista esimerkiksi neuvonnan kautta, myös yrittäjäaatteen vahvistamista.

– Siinä työssä Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät on tärkeä. Siellä palkitaan menestyneitä yrittäjiä. Arjessa yritämme sitten entistä enemmän kulkea yrittäjien rinnalla, kun ajat ovat huonot ajat ja yrittäjä tarvitsee tukea.

Kimmo Kangas
kimmo.kangas@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi