Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Näin Suomea uudistetaan – syksyn aikana Antti Lindtman kokoaa komiteoita pohtimaan yhteiskuntaa armeijasta syntyvyyteen

Hallitus perustaa syksyn aikana parlamentaariset komiteat pohtimaan kriisinhallintaa, sosiaaliturvauudistusta, asevelvollisuutta, lapsistrategiaa sekä maakuntien verotusoikeutta. Kuva: Timo Filpus/ESS Arkisto

Suomea uudistetaan nyt urakalla. Hallitus perustaa vielä loppuvuoden aikana komiteat pohtimaan asevelvollisuutta, sosiaaliturvauudistusta, lapsistrategiaa, kriisinhallintaa sekä maakuntien verotusoikeutta.

Komiteoiden on tarkoitus ohjata hallitusohjelmaa ja valmistella suuria rakenneuudistuksia. Hallituksen mukaan mallilla lisätään valmistelun avoimuutta, osallisuutta ja laajaa tietopohjaa.

Komiteoita esitteli viime viikolla hallituksen iltakoulussa valtioneuvoston kanslian osastopäällikkö Seppo Määttä.

– Uskoisin, että tämän vuoden puolella komiteat saadaan koottua. Asiat ovat niin suuria, että varmasti hallitus haluaa aloittaa työt pian, Määttä sanoo.

Ase- ja maanpuolustusvelvollisuutta selvittävä komitea pohtinee myös naisten kutsuntoja

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että komitea selvittää yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä. "Tavoitteena on korkean maanpuolustustahdon ylläpitäminen ja kansalaisten yhdenvertaisuuden vahvistaminen”, ohjelmassa lukee.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan kyselyissä suomalaisten maanpuolustustahto on ollut laskussa, erityisesti alle 25-vuotiailla.

Komitea selvittää myös mahdollisuutta naisten kutsuntoihin ja kansalaispalveluksen ottamista osaksi maanpuolustusvelvollisuutta.

Sosiaaliturvauudistusta pohtivassa komiteassa käsitellään perusturvaa, ansioturvaa ja toimeentulotukea

Soten jälkeen tulee sotu. Sosiaaliturvauudistus on valtava hanke, jonka on määrä olla valmis vasta 2030. Hallituspuolueiden mukaan tukia pitää yksinkertaistaa ja byrokratiaa vähentää. Sotu-uudistuksen tavoitteena on nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen.

Uskoisin, että tämän vuoden puolella komiteat saadaan koottua. Valtioneuvoston kanslian osastopäällikkö Seppo Määttä

Hallitusohjelman mukaan ”työssä on otettava huomioon erityisryhmät, jotka nykyjärjestelmässä jäävät väliinputoajiksi.” Komitea ei käsittele vanhuuseläkettä.

Sotua jo setvineellä parlamentaarisella seurantaryhmällä oli yhteinen näkemys siitä, että ikärakenteen muutos haastaa sosiaaliturvan kestävyyttä. Sosiaaliturvan tulee ryhmän mukaan ”yhä myönteisemmin vastata vaihtuvien elämäntilanteiden, muuttuvan työn ja osaamisen vaateisiin”.

Sotu kiteytyy kolmeen kysymykseen: Pitäisikö tukien määräytyä yksilön vai perheen tulojen mukaan? Entä pitäisikö sosiaaliturvan perustua erityisiin syihin kuten työttömyyteen vai pitäisikö sitä jakaa kaikille? Ja pitäisikö valtion vaatia tuen saajalta tiettyjen ehtojen täyttämistä, kuten aktiivista työnhakua, ennen kuin hän saa tukea?

Puolueista vain vihreät ja vasemmistoliitto ajavat vastikkeetonta perustuloa.

Lapsistrategiaa selvittävä komitean tavoitteena kansallinen lapsenoikeuksien sopimukseen perustuva strategia

Hallitusohjelmassa todetaan, että ”alhainen syntyvyys, väestön ikääntyminen, lapsiperheköyhyys ja ylisukupolvinen syrjäytyminen haastavat yhteiskuntaamme.” Lapsistrategian on tarkoitus luoda lapsi- ja perhemyönteinen Suomi.

Syyskuun lopussa julkistettu synkkä väestöennuste nosti syntyvyyden suureksi puheenaiheeksi. Esimerkiksi Päivi Räsänen (kd.) jyrähti A-studiossa 4. lokakuuta, ettei Suomessa ole kunnon perhepolitiikkaa.

Kysymys on yksinkertainen: miten saada syntyvyys Suomessa nousuun? Nostetaanko lapsiperheiden tukia? Jaetaanko perhevapaat tasaisemmin miesten ja naisten välillä? Se on ainakin hallitusohjelman tavoite.

Kriisinhallintaa pohtiva komitea selvittää sotilas- ja siviilikriisinhallinnan uudistamista

Hallitusohjelman mukaan Suomi pyrkii vahvistamaan osallistumistaan kansainväliseen kriisinhallintaan.

Suomesta osallistuu kriisinhallintaan 576 henkilöä 17 maassa. Siviilikriisinhallinnassa on 126 ja sotilaskriisinhallinnassa 450 henkeä. Suurin osa, 366 henkilöä, on YK-tehtävissä Lähi-idässä.

Lue myös: Uutisanalyysi: Piiskuri Kärnä ja puolueen varapuheenjohtaja myöntävät taktiikan muuttuneen - "Keskusta haastaa perussuomalaiset, räminää ja räiskettä tulee riittämään"
 

Yksi ajankohtaisista dilemmoista on, kannattaako Suomen lähettää nykyistä (11) enemmän henkilöitä Maliin. Uutissuomalaisen paikan päältä saamien tietojen mukaan tilanne Malissa on erittäin haastava ja pahenee yhä.

Kriisinhallinnalla pyritään luomaan vakautta, vähentämään inhimillistä hätää ja luomaan edellytyksiä kriisialueiden kehitykselle. Samalla pyritään ehkäisemään konfliktin laajeneminen.

Maakuntien verotusoikeutta käsittelevän komitean tavoitteena muun muassa purkaa monikanavarahoitus

Maakuntien verotusoikeus liittyy sosiaali- ja terveysuudistukseen. Jos sote siirtyy kunnilta maakunnille, miten käy rahoituksen? Otetaanko se valtion kirstusta vai annetaanko maakunnille verotusoikeus?

Hallitusohjelman mukaan ”mahdollisen maakuntaveron käyttöönotolla ei ole tarkoitus nostaa verotuksen tasoa.” Pääpiirteissään maakuntien verotusoikeutta vastustavat oppositio- ja kannattavat hallituspuolueet.

Sote-rahoitus tulee monesta lähteestä. Palveluita rahoittavat muun muassa valtio, kunnat, työnantajat, palkansaajat, vakuutusyhtiöt ja asiakkaat itse. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mielestä monikanavainen rahoitusjärjestelmä on tehoton ja kallis ja se pitäisi purkaa.

Komiteoiden kokoamista johtaa syksyn aikana SDP:n Antti Lindtman

Komiteoiden kokoamista vetää syksyn aikana Antti Lindtman. Kuva: Laura Oja

Komiteoiden kokoamista vetää syksyn aikana SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

Komitean jäseniä kutsutaan kaikista eduskuntapuolueista sekä keskeisistä eturyhmistä ja kansalaisjärjestöistä. Päävastuu työstä on ministeriöllä, jonka toimialaan kysymys pääasiassa kuuluu. Komiteoiden aihepiireistä on ministeriöissä meneillään esiselvitystyöt.

– Maakuntien rahoitusta käsittelevän komitean on määrä saada valmista ensi vuoden loppuun mennessä, ja sosiaaliturvan osalta parlamentaarista työtä tehtiin jo viime kaudella, Lindtman sanoo.

Hän ei ole kuullut, että esimerkiksi oppositiopuolueet eivät lähtisi komiteoihin mukaan.

– Yksikään puolue tai eduskuntaryhmä ei ole indikoinut, ettei lähtisi mukaan.

Antti Lindtman kertoo, että eduskunnalla on komiteatyöstä pitkät perinteet.

– Komiteoissa tavoite on viedä yhteiskuntaa eteenpäin yli hallitus–oppositio-rajojen. Tavoitteena on pitkäjänteisyys politiikassa.

Lindtman mainitsee parlamentaarisesta yhteistyöstä hyviä kokemuksia viime kaudelta: tiedustelulait, Ylen asema ja rahoitus sekä liikennehankkeiden 12-vuotinen suunnitelma.

Komiteat

Saavutuksena esimerkiksi peruskoulu

Komiteoita on ollut koko Suomen itsenäisyyden ajan. 1930- ja 1940-luvuilla toimi esimerkiksi lasten käytösvaikeuksia pohtiva komitea ja Suomen poliittisen johdon virkatoimia tutkiva komitea.

Yksi tärkeimmistä komiteoista on ollut 1956 perustettu työeläkekomitea, jonka ehdotusten perusteella rakennettiin nykyinen yksityisiin työeläkeyhtiöihin perustuva työeläkejärjestelmä. Komiteatyön seurauksena Suomeen on syntynyt myös muun muassa peruskoulu. Koolla on ollut myös esimerkiksi abortteja, opintovapaita, sosiaaliturvaa, työaikaa, terveyttä ja jätehuoltoa käsitelleitä komiteoita.

Tällä vuosituhannella komiteoilla on tähän asti ollut aiempaa pienempi rooli. Poikkeuksena on ollut 2007–2009 istunut sosiaaliturvan uudistusta pohtinut Sata-komitea.

Juha Honkonen
juha.honkonen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi