Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Vaikeiden keskusteluiden asiantuntija Helena Åhman palaa vieläkin välillä siihen keskusteluun, jossa jähmettyi kymmenen vuotta sitten

Helena Åhman tarkastelee vaikeita keskusteluita erityisesti työelämän ja johtamisen näkökulmasta, mutta samat lainalaisuuden pätevät vaikeisiin keskusteluihin myös muilla elämän osa-alueilla. Kuva: Johanna Erjonsalo

Älä välitä, vaikeiden keskustelutilanteiden asiantuntijalle Helena Åhmanillekin on käynyt niin.

Hän jähmettyi eräässä tärkeässä keskustelussa kollegoiden kanssa.

– Keskustelusta on kymmenen vuotta aikaa ja silti vielä joskus palaan siihen.

Tuo keskustelu on vaikuttanut osaltaan siihen, että hän alkoi selvittää intensiivisesti, miksi reagoimme tietyissä tilanteissa poikkeuksellisesti ja miten työelämän vaikeissa keskusteluissa kannattaa toimia.

Nykyään Åhman pitää keskusteluälykkyyttä elämän ja erityisesti työelämän tärkeimpänä taitona. Perusteluita riittää, joten poimitaan.

Projektien onnistumista pystytään tutkitusti ennakoimaan siitä, miten vaikeista asioista puhutaan tai jätetään puhumatta projektin aikana. Lisäksi vaativiin keskustelutilanteisiin liittyvät jännitteet ja niiden jälkiselvittely vievät organisaatioissa paljon aikaa ja rahaa, kun stressaantuneiden ihmisten keskittyminen murentaa heidän terveyttä ja heikentää johtajien päätöksentekokykyä.

– Vielä tärkeämpää on se, millaista kärsimystä ihmiset joutuvat turhaan inhimillisestä näkökulmasta kokemaan, kun asioita ei käydä läpi tai ne käydään väärällä tavalla läpi, Åhman sanoo.

Keskusteluälykkyys on rohkeutta

Keskusteluälykkyys ei silti tarkoita keskusteluiden määrää vaan tapaa.

Åhmanille keskusteluälykkyys on esimerkiksi rohkeutta käydä vaativia keskusteluita ja taitoa säädellä omaa olotilaa niihin sopivaksi. Keskusteluiden aikana taas korostuvat kyky luoda toimiva kytkös, suhde toiseen ja toimia tilanteissa, joissa toinen on eri mieltä.

– Työpaikoillakin kannattaa keskustella silloin tällöin keskustelutavoista. Miten haluamme keskustella, jos olemme eri mieltä tai tulee konflikti? Ettei edettäisi ensimmäisen tunnereaktion mukaan.

Yksilötasollakin kannattaa kysyä ennen vaativaa keskustelua tai viimeistään sen aikana itseltä, millainen ihminen haluan tässä tilanteessa olla.

Panttivankineuvottelijat eri linjoilla

Åhman muistuttaa, ettei yleensä ole yhtä oikeaa vastausta, miten missäkin vaativassa keskustelussa tulisi toimia. Ne ovat niin tilannesidonnaisia.

Hän on ollut viiden eri panttivankineuvottelijan opissa, esimerkiksi FBI:n entisen pääneuvottelijan Chris Vossin.

– Heiltäkin saattaa tulla välillä aivan vastakkaisia asioita.

Seuraavat peukalosäännöt kuitenkin toimivat kaikille ja johtavat aina kohti parempaa.

Pyri vaativassa keskustelutilanteessa aina samalle puolelle toisen osapuolen kanssa silloinkin, kun se ei heti tunnu helpolta.

–  Omaa mielipidettä ei tarvitse muuttaa samaksi, vaan miettiä, miten asian saa ilmaistua niin, ettei tule turhaa vastakkainasettelua. Vaativissa keskustelutilanteissa se ei yleensä johda mihinkään hyvään.

Sano asiat suoraan mutta myötätunnon kautta.

– Jotkut sanovat asioita niin suoraan, ettei toinen pysty ottamaan viestiä vastaan ja jotkut ovat niin empaattisia, että viesti vesittyy. On tärkeä tiedostaa, kumpi on itselle vaikeampaa. Melkein kaikilla on vaikeuksia sanoa asioita suoraan tai empaattisesti painetilanteissa. Vain harjaantumalla pystyy molempiin yhtä aikaa.

Hanki tietoa myös kysymättä.

– Erittäin vaativissa keskustelutilanteissa on syytä pysyä tietoisena siitä, että keskustelu menee väärään suuntaan, jos vain painetaan päälle omilla kysymyksillä.

Pidä omat puheenvuorot riittävän lyhyinä.

– Meillä on usein tapana alkaa vakuuttaa toista, että minun mielipiteeni on oikea ja sinun väärä. Siitä puuttuu ensinnäkin myötätunto, mutta jo se on tärkeää, että saadaan aikaan vuoropuhelu.

Hyökkäätkö sinä?

Viime vuosien opinpolku vaativien keskusteluiden käymisessä on osoittanut Åhmanille, että jähmettymisen sijaan hän hyökkää, kun paine kasvaa riittävän kovaksi. Eli juuri silloin, kun hänen mantelitumakkeensa on tulkinnut tilanteen vaaralliseksi ja käynnistää stressireaktion. Näissä tilanteissa ihminen luontaisesti hyökkää, pakenee tai lamaantuu.

– On todella henkilökohtaista, minkä tilanteen kukin tuntee paineiseksi. Jokaisen kannattaa kysyä itseltään, mikä on se tilanne, jossa juuri minä koen epävarmuutta ja painetta.

Trump on esimerkki keskusteluälyttömästä

Helena Åhman löytää helposti esimerkin keskusteluälyttömästä julkisuuden henkilöstä.

– Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on keskusteluälyttömyyden esimerkki. Kaikki klassiset keskusteluälyttömyydet löytyvät eli asettaudutaan vastakkain, väitetään toista tyhmäksi ja valehdellaan, hän sanoo.

Lue myös: Robotit herättävät tunteen vuorovaikutuksesta, vaikka ihmisenkään näköinen robotti ei ole tunne-elämältään leivänpaahdinta kummoisempi
 

Keskusteluälykkäitä julkisuudenhenkilöitäkin on Åhmanin mukaan paljon, mutta niiden nimeäminen on hänen mukaansa vaikeampaa, koska keskusteluälykkyys on niin tilannesidonnaista. Åhman haluaa ennemmin nostaa hyväksi esimerkiksi yhden pienen tilanteen, jossa konfliktinratkaisujärjestö CMI:n Afrikan toimintojen johtaja Itonde Kakoma sivuutti häneen kohdistuneet perättömät syytökset, jotka esitettiin ison joukon kuullen Etelä-Sudanin rauhanneuvotteluissa aiemmin tällä vuosikymmenellä.

– Hän ei alkanut väitellä kuulemastaan. Sen sijaan hän totesi, että otan tämän merkkinä, että meillä on luottamus, joka mahdollistaa avoimen puheen ja ohjasi keskustelun siihen aiheeseen, josta halusi keskustella. Tämä on keskusteluälykkyyttä, Åhman sanoo.

– Some-keskusteluissakin kommentoidaan todella paljon tapaa, jolla keskusteluita käydään. Siinä on hyvääkin mutta siinä mennään helposti pieleen, jos asia taustalla unohtuu, hän muistuttaa.

Tausta

Mielen asiantuntijalta uusi kirja tällä viikolla

Helena Åhman, 55, on työpsykologia tohtori (TkT) ja kasvatustieteen maisteri.

Hänen kirjansa Keskusteluälykkyys painetilanteissa julkaistaan 17.10. Alma Talentin kustantamana.

Åhmanin ja Harri Gustafsbergin kirja Tilannetaju – Päätä paremmin sai Suomen Ekonomien kirjallisuuspalkinnon viime vuonna. Åhman on palkittua aiemminkin kirjasta Mielen johtaminen organisaatioissa.

Hän luennoi ja työskentelee johtamiskouluttajana erityisesti johtoryhmä ja hallitustasolla yrityksensä Hunting Minds Oy:n kautta.

Harrastaa valokuvausta ja on kirjoittanut dekkarin. Åhmanin kirjoissa on kuvituksena hänen ottamiaan valokuvia.

Matti Pietiläinen / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Asiasanat

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi