Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Oppivelvollisuuden pidentyminen vaatii vielä vastausta hurjaan määrään kysymyksiä – "Uskon vakaasti, että vastaukset löytyvät", sanoo opetusministeri

Oppivelvollisuuden pidennyksen pitäisi tulla voimaan 2021. Aikataulu on kunnianhimoinen.

Oppivelvollisuuden pidentämisessä on vielä paljon avoimia kysymyksiä, kuten se, mitä kaikkia suoritustapoja hyväksytään. Kuva: Luumu Jokelainen

Oppivelvollisuuden pidentäminen voi kuulostaa yksinkertaiselta, mutta käytännössä ratkaisematta on vielä liuta suuria kysymyksiä ja vielä isompi joukko pieniä yksityiskohtia. Näitä koulutusalan toimijat toivat maanantaina esiin, kun uudistuksen laaja-alainen seurantaryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa.

– Valmistelemme oppivelvollisuuden laajentamisen yhdessä koulutusalan toimijoiden kanssa juuri siitä syystä, että tunnistamme ajoissa ratkaistavat kysymykset ja saamme etsittyä niihin yhdessä vastaukset. Uskon vakaasti, että vastaukset löytyvät, kommentoi opetusministeri Li Andersson (vas.) Uutissuomalaiselle tekstiviestillä.

Uudistuksen on määrä tulla voimaan jo vuonna 2021. Andersson kertoo uskovansa, että kunnianhimoinen aikataulu pitää.

Uutissuomalainen kokosi listan muutamasta suuresta kysymyksestä, joihin järjestöjen mukaan tulee löytää vastaus.

Mitä maksuttomuus tarkoittaa?

Hallitusohjelman mukaan oppivelvollisuuden pidentäminen tarkoittaa myös toisen asteen opintojen aitoa maksuttomuutta.

Maksuttomuuden yhteydessä on puhuttu eniten materiaali- ja välinekustannuksista. Kysymys on kuitenkin paljon laajempi.

Kuluja tulee kuitenkin esimerkiksi koulumatkoista. Peruskoulussa kunnat pääsääntöisesti korvaavat koulumatkakulut vain lähikouluun, mutta kuinka toimitaan toisen asteen koulutuksen kanssa? Sopivaa koulutusta ei välttämättä ole kotikunnassa.

Toisaalta materiaaleissakin riittää pohdittavaa. Monet opettajat esimerkiksi käyttävät valmiiden oppimateriaalien rinnalla itse tekemiään materiaaleja. Opettajien ammattijärjestö OAJ näkee, että valmiiden oppimateriaalien saatavuus ja laatu täytyy turvata nykyiseen tapaan maksuttomuudesta huolimatta eikä niiden tekeminen kuulu opettajan työhön.

Tärkeä kysymys on myös maksuttomuuden rajaus. Ainakin osa järjestöistä näkee, että täyden maksuttomuuden pitää kustannussyistä koskea vain oppivelvollisuusikää. Näin olleen maksuttomuus päättyisi 18-vuotiaana.

Suurin osa nuorista ei kuitenkaan suorita toisen asteen tutkintoa kahdessa vuodessa. Jäisikö kolmas opiskeluvuosi maksuttomuuden ulkopuolelle? Entä jos nuori lähtee vaihto-oppilaaksi kesken oppivelvollisuuden, menettääkö hän silloin yhden maksuttoman vuoden?

Kysymyksiä riittää, ja vastauksista riippuu uudistuksen hintalappu.

– Kysymys maksuttomuudesta on kymmenien tai satojen miljoonien suuruinen, riippuen siitä, mitä se koskee, toteaa Opettajien ammattijärjestön OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen.

Hallitus on luvannut kuitata uudistuksesta koituvan laskun täysimääräisesti. Kunnilla ja muilla koulutuksen järjestäjillä on silti huoli kustannuksista.

– Tälläkään hetkellä rahoitus ei kata yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvia kustannuksia. Esimerkiksi lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmästä puuttuu maanantaina julkistetun valtion talousarvioesityksen mukaan ensi vuonna 100 miljoonaa euroa, sanoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Kyösti Värri.

Kuka vastaa mistäkin?

Jos lakiin kirjataan velvoite, jonkun pitää sitä myös valvoa. Peruskoulun kattavan oppivelvollisuuden valvoja on kunta. Kuntaliitto onkin huolissaan siitä, mitä kaikkia lisävelvoitteita kunnille on koitumassa.

Sivistystyönantajat Sivistassa on puolestaan pohdittu, miten mahdollinen kunnallinen valvontavastuu menee, jos oppivelvollinen lähtee toiseen kaupunkiin opiskelemaan. Onko vastuussa edelleen alkuperäinen asuinkunta vai uusi kunta? Miten nuoria käytännössä valvotaan?

Määriteltävä on sekin, milloin oppivelvollisuus ylipäätään katsotaan laiminlyödyksi ja miten sen täyttämistä mitataan.

Yksi iso kysymys on tietysti myös se, mitä oppivelvollisuuden laiminlyönnistä seuraa. Neljän opiskelijajärjestön yhdessä laatiman oppivelvollisuusmallin mukaan rangaistus voisi olla korkeintaan huomautus, ohjauskeskustelu ja tarvittaessa ilmoitus esimerkiksi etsivään nuorisotyöhön.

– Nuoria ei saa pakottaa heille selvästi sopimattomaan opiskelumuotoon, koska yleisimmät keskeyttämisen syyt liittyvät opiskelumotivaatioon ja alan kiinnostavuuteen, linjaavat Suomen Lukiolaisten liitto, Suomen ammattiin opiskelevien liitto Sakki, Suomen Opiskelija-allianssi – Osku ja Finlands Svenska Skolungdomsförbund.

Mikä koulutus kelpaa?

Hallitusohjelman mukaan oppivelvollisuuden sisään ”rakennetaan oppivelvollisuuden sisään erilaisia opinto- ja tukimuotoja, jotka voidaan sisällyttää toisen asteen tutkintoihin, esimerkiksi kymppiluokat, kansanopistot, työpajatoiminta, kuntoutus, valmentavat koulutukset”.

Iso kysymys on, mitä kaikkea oppivelvollisuuteen loppujen lopuksi kuuluu.

– Oppisopimuskoulutuksen on oltava pidentyvän oppivelvollisuuden yksi toteutusmuoto, linjaavat opiskelijajärjestöt.

Ne korostavat opiskelijoiden oikeutta itse päättää, mihin hakeutuvat peruskoulun jälkeen.

Ainakin Sivistassa on pohdittu myös sitä, voiko toisen asteen oppivelvollisuutta suorittaa kotiopetuksessa kuten peruskoulua.

Lähteet: Neljän opiskelijajärjestön yhteinen oppivelvollisuusmalli sekä OAJ, Ammattiosaamisen kannatusyhdistys AMKE, Suomen Yrittäjät, Kuntaliitto ja Sivista.

Oppivelvollisuus

Pidentäminen voimaan 2021

Hallitus aikoo pidentää oppivelvollisuutta siihen asti, kun nuori täyttää 18 vuotta. Tämä tarkoittaa, että oppivelvollisuuden piiriin tulee myös toisen asteen opintoja.

Tyypillisesti toisen asteen opinnot ovat lukiokoulutusta tai ammatillista koulutusta. Hallitusohjelmassa kuitenkin kaavaillaan, että oppivelvollisuuteen voisi lukeutua myös esimerkiksi kansanopistojen tarjontaa, kymppiluokka ja valmentavaa koulutusta.

Hallitus on linjannut, että oppivelvollisuuden pidentäminen tarkoittaa myös toisen asteen koulutuksen maksuttomuutta. Tälläkin hetkellä suurin osa toisen asteen koulutuksesta on maksutonta, mutta opiskelijan maksettavaksi tulee esimerkiksi materiaali- ja välinekustannuksia.

Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan jo 2021. Tämä tarkoittaa, että hallituksen esityksen luonnos on lähdössä lausuntokierrokselle jo keväällä 2020 ja sen tulee olla eduskunnassa syksyllä 2020.

Uudistusta valmistellaan sidosryhmäyhteistyössä. Laaja-alainen seurantaryhmä kokoontui ensimmäisen kerran maanantaina 7.10.

Minna Harmaala 
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi