Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Kuntien säästövaatimukset uhkaavat viedä satoja työpaikkoja sote-kuntayhtymistä

Kuntien talousahdinko tuo paineita vähentää henkilöstöä sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymissä.

Useat sote-kuntayhtymät hakevat säästöjä yt-neuvotteluiden kautta. Kuva: Armi Salonen

Useista sosiaali- ja terveysalan kuntayhtymistä uhkaa kadota jopa satoja työpaikkoja. Sote-kuntayhtymissä tavoitellaan nyt isoja säästöjä yhteistoiminta- eli yt-neuvotteluissa. Jo päättyneissä yt-neuvotteluissa on sovittu myös työntekijöiden irtisanomisista.

Työntekijöitä edustavien ammattiliittojen Tehyn ja Superin tiedossa on kymmenkunta maakunnallista sote-alan toimijaa, joissa yt-neuvottelut ovat tänä vuonna päättyneet, meneillään tai suunnitteilla säästösyistä.

Lisäksi sote-alaa koskevia yt-neuvotteluja on pienemmissä kuntayhtymissä sekä monissa kaupungeissa ja kunnissa. Kaikkiaan kunta-alalla on tänä vuonna ollut tai on vireillä noin 30 yt-neuvottelut.

"Erittäin vaikea yhtälö"

Uutissuomalainen kysyi maakunnallisilta sote-toimijoilta niiden yt-neuvottelujen syitä. Useimmat korostivat vastauksissaan omistajakuntien säästövaatimuksia. Kuntien taloustilanne on heikentynyt, ja toisaalta sote-menoissa on kasvupaineita muun muassa väestön ikääntymisen vuoksi.

Etelä Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän muutosjohtaja Sami Sipilä kuvaa tätä yhtälöä erittäin vaikeaksi.

– Etelä-Savon väestö on ikääntynyttä. Se tarkoittaa, että palvelujen kysyntä on voimakkaassa kasvussa. Keskimäärin ikääntyneet ihmiset eivät maksa niin paljon veroja kuin työikäiset, ja muutkin valtion kuntia kiristävät toimenpiteet ovat tehneet sen, että kuntien kantokyky on todella heikko, Sipilä sanoo.

Essotessa tavoitellaan 9 miljoonan euron säästöjä, ja yt-neuvottelut ovat meneillään.

– Toimialueen kuntien nykyinen verorahoitus – verotulot plus valtionosuudet – eivät riitä väestön keskimääräistä suuremman palvelutarpeen täysimääräiseen rahoittamiseen, strategiajohtaja Timo Louna Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymästä toteaa.

Kuntien kantokyky on todella heikko. Etelä Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän muutosjohtaja Sami Sipilä

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän yt-neuvottelut päättyivät tällä viikolla. Niissä sovittiin 51 työntekijän irtisanomisesta ja kaikkiaan 250 henkilötyövuoden vähennyksestä.

Tutkimuspäällikkö Mika Juutinen Kuntatyönantajista arvioi, että valtakunnallisen sote-ratkaisun kaatuminen viime keväänä on osaltaan vaikuttanut yt-neuvottelujen sumaan.

– Ehkä siinä oli vähän patoumaa, kun odoteltiin, että rahoitusvastuu siirtyisi valtiolle. Kun sitä ei tapahtunut, nyt sitten peruskuntien, jotka rahoittavat esimerkiksi sairaanhoitopiirejä, on pakko toimia oman taloutensa näkymistä käsin ja kiristää rahoitusta sairaanhoitopiirin suuntaan, Juutinen sanoo.

Yt-neuvotteluja on tänä vuonna tullut vireille enemmän kuin kunnat ja kuntayhtymät niitä viime vuodenvaihteessa Kuntatyönantajien kyselyssä arvioivat aloittavansa.

Hurja tilanne ja vielä pahenee

Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi kuvaa sote-alaa koskevien yt-neuvottelujen määrää kuntayhtymissä ja kunnissa tänä vuonna hurjaksi, ja hänen mukaansa tilanne näyttää vain pahentuvan nyt syksyllä.

– Käsityksemme mukaan ahdingon syinä ovat valtionosuuksien leikkaukset, eli kunnille on osoitettu liian vähän rahaa normaalin toiminnan pyörittämiseen. Se on kunnille hankala tilanne, mutta on ikävää, että seuraukset kaatuvat työntekijöiden niskaan, Kirvesniemi sanoo.

Kirvesniemi muistuttaa, että sote-alan vetovoima on jo muutoinkin vähentynyt. Työntekijöitä tarvitaan kuitenkin myös tulevaisuudessa, ja nytkin heistä on monin paikoin pulaa.

– Alan houkuttelevuus ei näillä toimilla lisäänny. Meidän iso huolemme on, että säästötoimia haetaan nimenomaan työntekijöiden selkänahasta. Sote-alalle pitäisi saada lisää rahoitusta, Kirvesniemi sanoo.

Väki vähenee, yksiköitä ulkoistetaan

Henkilöstömenoja pyritään pienentämään myös muun muassa vähentämällä määräaikaisia työntekijöitä ja sijaisia. Lisäksi työtä usein organisoidaan uudelleen.

Joihinkin maakunnallisiin sote-alan yt-neuvotteluihin liittyy myös toimintojen tai yksiköiden ulkoistamisia. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla sosiaali- ja terveyspalveluja hoitava Soite aikoo ulkoistaa neljä hoivakotia.

Useat toimijat korostivat pyrkimystä pitää asiakaspalvelu mahdollisimman hyvällä tasolla. Siksi esimerkiksi Essotessa ja Kainuussa vähennystarpeet kohdistettiin ensimmäisenä hallintoon.

Kuva: Tuija Tyrväinen
Maarit Vaaherkumpu
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi