Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

"Sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin ei koko ikäluokkaa tarvita" – Komentaja Kivisen kauden suurimpia hankkeita on asevelvollisuuden uudistaminen

Puolustusvoimien komentaja Timo Kivisen työhuoneen seinällä on tauluja noin sadan vuoden takaa. Kuva: Johanna Erjonsalo

Puolustusvoimien komentaja Timo Kivisen työhuoneessa on kaksi katseenvangitsijaa.

Toinen on niin sanottu Ramsayn kaappi, joka on jugendtyylinen, koristeellinen kirjoitustasollinen lipasto. Sen historia juontaa vuoteen 1901, jolloin venäläiset määräsivät Suomen sotaväen lakkautettavaksi. Suomalaisjoukkojen johto lahjoitti kaapin komentajalleen Georg Ramsaylle tämän erotessa virastaan. Kaapin paikka on nyt Kivisen huoneessa.

Vielä keskeisemmällä paikalla, työpöydän vieressä, seisoo marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim. Hän poseeraa Erkki Tilviksen 1957 maalaamassa muotokuvassa.

Sitä ei saa valokuviin, sillä kuvat pitää ottaa turvallisuussyistä juuri tietystä kohdasta.

Millaisia tavoitteita teillä on viisivuotiskaudellenne, komentaja Timo Kivinen?

– Perustavoite aina on, että meillä on toimintaympäristöön suhteutettu puolustuskyky ja valmius. Se tarkoittaa lyhyen aikavälin toimintaa ja pitkän aikavälin kehittämistä.

Onko erityisesti teidän kauttanne koskevia tavoitteita? HX-hävittäjähanke?

– Hävittäjät ovat suurin yksittäinen hanke, joka vaikuttaa 2020-luvun lopun Puolustusvoimiin. Myös asevelvollisuuden kehittäminen ja Koulutus 2020 -hankkeen toteuttaminen onnistuneesti on keskeinen asia. Kolmas on vapaaehtoinen maanpuolustus. Kun nyt koulutamme noin 4 000 vapaaehtoista reserviläistä, ensi vuonna heitä on noin 12 000. Tämä luo mahdollisuuden integroida vapaaehtoiset aiempaa paremmin paikallispuolustukseen.

Liittyykö näiden vapaaehtoisten määrän kasvuun mitään riskejä?

– Jos tarkoitat sitä, tuleeko jotain yksittäisiä reserviläisiä, jotka luo riskejä, niin meillä on siihen mekanismimme. Yleensä vapaaehtoiset tuntevat toisensa niin hyvin, ettei tietojeni mukaan niihin integroidu vääränlaista porukkaa.

Asevelvollisuuden uudistamiseksi luodaan hallitusohjelman mukaan parlamentaarinen komitea. Onko se jo asetettu?

– Puolustusvoimat ei ole siinä veturina, joten en tiedä, missä kohtaa prosessi etenee.

Onko teillä jonkinlaisia toiveita komitealle?

– Lähtökohta on, että asevelvollisuutta ylläpidetään sotilaallisiin tarkoituksiin. Totta kai sen pitää olla myös yhteiskunnan ja kansalaisten hyväksymä. Tuomme kyllä sotilaallisen näkökulman mukaan komitean työhön. Vaihtoehtoisista malleista pitää tietenkin käydä keskustelua.

Tutkimusten mukaan maanpuolustustahto on laskussa. Mitä arvelette, mistä se johtuu ja miten sitä voidaan parantaa?

– Siinä on aiemminkin ollut hetkittäisiä muutoksia, joihin ei löydy selkeää tekijää. Täytyy katsoa vielä tänä syksynä tuleva kysely, että onko kyseessä trendi. Asevelvollisuudella on toki linkki maanpuolustustahtoon.

Kivisen mukaan maanpuolustusinnon laskuun saattaa vaikuttaa yksilökeskeisyyden nousu. Kuva: Johanna Erjonsalo

Laskua on erityisesti nuorissa, alle 25-vuotiaissa. Mistä se johtuu?

– Kyselyjen datasta ei päästä sellaiseen analyysiin, jossa löytyisi yksittäinen selittävä syy. Varmaan se kuitenkin kuvaa yhteiskunnan muutosta, jossa yksilökeskeinen ajattelu on vahvistunut. Ennen yhteisön eteen toimiminen oli ehkä arvomaailmassa vahvempana.

Hallitusohjelmassa puhutaan asevelvollisuuden yhdenvertaisuuden kasvattamisesta. Voisiko se tarkoittaa naisten kutsuntoja?

– Tarkastelussa tullaan varmasti siihen, ulotetaanko maanpuolustusvelvoite myös naisiin. Sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin ei koko ikäluokkaa tarvita. Volyymi kasvaisi, eikä resurssejakaan ole mitoitettu sen mukaan. Mutta näitä nyt tarkastellaan.

– Mitä yhdenvertaisuuteen tulee, tulemme kokeilemaan yhteistupia. Vapaaehtoisilta naisilta on tullut indikaatiota, että sekin lisää yhdenvertaisuutta. Jotkut ovat kokeneet, että omissa tuvissaan heidät ikään kuin eristetään.

Onko teillä nyt kantaa, pitäisikö kutsunnat ulottaa myös naisiin? Entä onko kantaa kansalaispalvelukseen?

– Se on yhteiskunnallinen kysymys. Jos puhutaan itse kutsunnoista, niin niistähän jo määrätään henkilöitä palvelukseen. Kansalaispalvelusta: ei minulla ole sitä vastaan mitään, että yhä suurempi osuus suomalaisista olisi turvallisuustalkoissa mukana. Olisivatko ase- ja kansalaispalvelus yhdenvertaisia myös rasittavuuden kannalta? Pitää katsoa, että kokonaisuus toimii hyvin.

Voisiko maanpuolustusvelvollisuutta kehittää niin, ettei välivuosia tulisi niin paljon kuin nykyään?

– Talvella aloittaville voi tulla kaksi välivuotta. Tätä on aiemminkin tarkasteltu, mutta vaihtoehtoista toimivaa mallia ei ole tunnistettu. Varmaan tätäkin tarkastellaan parlamentaarisessa komiteassa.

Hallitusohjelmassa sanotaan: ”Palvelusta suorittavien mahdollisuuksia yhdistää siviilielämä ja palvelus kehitetään.” Mitä se voi käytännössä tarkoittaa?

– Edellä kerrotun lisäksi sitä, että yksikön näkökulma on voimakkaasti mukana. Se otetaan huomioon jo nykyisin muun muassa kutsunnoissa. Kehitämme kutsuntoja niin, että mukana on sähköinen vaihe. Siinä hoidetaan asioita niin kuin nuoret ovat tottuneet.

Kertausharjoituksia lisätään. Kuinka suurta osaa reserviläisistä se koskee?

– Hallitusohjelmassa todetaan, että niitä lisätään 20 prosenttia. Reserviläisten määrä menee harjoituksissa hallituskauden lopussa yli 21 000:n.

Hallitusohjelmassa sanotaan: ”Puolustusvoimien henkilöstöä lisätään hallituskaudella noin 100 tehtävällä.” Mitä tehtäviä nämä tulevat olemaan?

– Ensi vuonna saamme 50 ja loput tulevina vuosina. Ensi vuoden tehtävät menevät pääosin kentälle, ja kun meille tulevat nämä vapaaehtoisten harjoitukset, kohdennamme henkilöstöä aluetoimistoihin.

Timo Kivinen sanoo, ettei alkoholi lähtökohtaisesti kuulu Puolustusvoimien harjoituksiin. Kuva: Johanna Erjonsalo

Edeltäjänne Jarmo Lindbergin osuutta ilmavoimien Lemmenjoki-tapauksen tutkinnassa selvitetään. Kuuluuko alkoholi mielestäsi Puolustusvoimien harjoituksiin?

– Yleisessä palveluohjesäännössä on yksiselitteiset määräykset, että se ei niihin kuulu. Siellä on kuitenkin sellainen kohta, että "hallintoyksikön päällikön päätöksellä erityisissä tilaisuuksissa varusmiehille, kertausharjoituksessa oleville reserviläisille tai vapaaehtoisissa harjoituksissa oleville voidaan tarjota alkoholia."

Komentaja

Timo Pekka Kivinen

Syntynyt 1959 Lappeennassa.

Aloitti Puolustusvoimien komentajana elokuussa. Toimikausi kestää huhtikuuhun 2024.

Toiminut Pääesikunnan päällikkönä 2017–2019, puolustusvoimien strategiapäällikkönä 2015–2017 sekä Karjalan prikaatin komentajana 2011–2014.

Harrastaa suunnistusta, pyöräilyä, hiihtoa ja luonnossa liikkumista erityisesti Tuusulassa ja Lappeenrannan seudulla.

Juha Honkonen
juha.honkonen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi