Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Gallup: Puolet suomalaisista pitäisi kirjeiden jakopäivät nykyisellään – jakelupäiviä lisäisivät hanakimmin nuoret aikuiset

Kuva: Jussi Nukari

Vähän yli puolet suomalaisista pitäisi kirjeiden jakelupäivät nykyisellään, selviää Uutissuomalaisen USU-gallupista. Päiviä lisäisi 24 prosenttia ja vähentäisi 15 prosenttia vastanneista.

Koska kirjepostin määrä on kymmenessä vuodessa puolittunut, posti jaetaan monin paikoin vain neljänä päivänä viikossa. Tiistain postia jaetaan maanantaisin. Postilaki sallii jopa kolmipäiväisen jakelun alueilla, joilla on sanomalehtien varhaisjakelua. Lain mukaan postimerkillisten lähetysten jakelu jatkuu viitenä päivänä viikossa alueilla, joilla varhaisjakelua ei ole.

"En miettisi asiaa niinkään jakopäivien vaan jakonopeuden kannalta"

Posti ja logistiikka-alan unionin PAU:n puheenjohtaja Heidi Nieminen vastaa kysymykseen samalla lailla kuin suurin osa suomalaisista: pitäisi päivät nykyisellään.

– En miettisi asiaa niinkään jakopäivien vaan jakonopeuden kannalta. Kirjeiden osalta tahti on hidas: lakisääteisesti puolet postista voi tulla vasta neljäntenä arkipäivänä. Viidentenä arkipäivänä perillä pitää olla 97 prosenttia kirjeistä, Nieminen sanoo.

Hänen mukaansa laki on siirtynyt myös käytäntöön: puolet kirjeistä voi siis viipyä postissa viikon.

Postin kirjeliiketoiminnasta vastaava johtaja Kaj Kulp huomauttaa, että postimerkillisten kirjeiden osuus postista on vain nelisen prosenttia.

– Siitäkin suuri osa on joulukortteja, Kulp sanoo.

Hänen mukaansa kansan mielipiteet vaihtelevat sen mukaan, millaista postia vastaanottaa.

– Vaikka kysyittekin kirjeiden jakotiheydestä, moni sanomalehden tilaaja saattaa vastata haluavansa postinjakoa viitenä päivänä viikossa.

Kuva: Timo Filpus

Silmiinpistävää on, että eniten jakelupäiviä lisäisivät nuoret. 18–29-vuotiaista 29 prosenttia on nykyistä tiheämmän ja vain 17 prosenttia harvemman jakotahdin kannalla.

– Nuoret käyttävät paljon nettikauppaa, ja heillehän tulee Kiina-nyssäköitä kirjeitse. Ehkä he toivovat niiden tulevan nopeammin. Jossain tutkimuksessa saksalaisnuoret toivoivat pakettien tulevan jopa samana päivänä. Jakokertoja toivottiin kahdesti päivässä, kertoo Nieminen.

Vähiten jakopäiviä lisäisivät yli 70-vuotiaat. Heille luultavasti tulee vähiten kiireellistä postia.

Lisäystä toivottiin eniten Helsingissä ja muualla Uudellamaalla, vähiten Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Kuva: Timo Filpus

"Postilain on syytä elää tarpeen perusteella"

Ammattiryhmistä selvästi eniten jakopäiviä vähentäisivät ylemmät toimihenkilöt. Heistä kolmasosa on harvennuksen kannalla. Eniten taas päiviä lisäisivät työttömät.

– Esimerkiksi ansiosidonnaisen päivärahan ja Kelan päätökset tulevat paljolti kirjeitse, Nieminen pohtii syytä.

Kokoomuksen kannattajista lähes kolmasosa vähentäisi päiviä. Vasemmistoliitto edustaa toista ääripäätä. Puolueen kannattajista vain viisi prosenttia on leikkausten kannalla.

– Voi olla, että siinä on ammattejamme kohtaan myös solidaarisuutta, mutta varmasti myös palvelutasoa halutaan pitää yllä. Hyvin toimeentulevat taas ovat aikakaus- ja sanomalehtien innokkaimpia tilaajia. He eivät ehkä muista, että päivien harventaminen iskee niihinkin, PAU:n Nieminen sanoo.

Postin Kulpin mukaan yhtiöllä ei ole suunnitelmia jakopäivien harventamiseksi nykyisestä.

– Jos jaettava määrä tippuu yhä, toimimme sen mukaan. Postilain on syytä elää tarpeen perusteella, Kulp sanoo.

Lue myös: Moni ei tule pienellä palkallaan toimeen: Postissa työskentelevä neljän lapsen yksinhuoltajaäiti Krista pärjää toistaiseksi laputusten ja tarjousten ansiosta
 
Kannattavuus

Posti säästökohun keskellä

Kirjepostin vähentyminen on ajanut valtion omistaman Postin kannattavuusvaikeuksiin. Kirjepostin määrä on kymmenessä vuodessa puolittunut digitalisaation vuoksi.

Syyskuun alussa osa Postin työntekijöistä oli lakossa, koska Posti suunnitteli siirtävänsä 700 työntekijää toisen työehtosopimuksen piiriin. Työntekijät vastustavat siirtoa, koska pelkäävät palkkojen laskevan selvästi. Samaan aikaan esille nousivat Postin johdon palkat ja palkkiot. Postin toimitusjohtajan Heikki Malisen kuukausipalkka oli viime vuonna kaikkineen noin 82 000 euroa.

Lakko keskeytyi, kun omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) sanoi, että asiassa otetaan aikalisä.

Syyskuussa kerrottiin, että Posti on suunnitellut alentavansa jopa 8 000 työntekijän palkkaa. Palkanalennukset koskisivat postin jakelua ja lajittelua sekä pakettien lajittelua. Postipalveluissa työntekijöiden keskiansio on 2 100 euroa kuukaudessa.

Postin ongelmien ratkaisemiseksi on pohdittu mm. jakelupäivien vähentämistä, yhtiön listautumista pörssiin sekä laajentamista uusiin liiketoimintoihin. Myös yhtiön pilkkomista tuottavaan liiketoimintaa ja pakollisiin, kannattamattomiin tehtäviin on väläytelty.

Juha Honkonen
juha.honkonen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi