Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

"Päätettiin tehdä kavereiden kanssa tällainen tunneli" – Peter Vesterbacka aikoo pelastaa Suomen, Kiinan ja Euroopan

Peter Vesterbackan suunnitelmissa Helsinki ja Tallinna muodostavat ”maailman tiiveimmän talenttikeskittymän”. Kuva: Kai Sinervo

Punainen huppari ja punaiset lenkkarit. Peter Vesterbacka, 51, tuli suomalaisille tutuksi Angry Birds -hupparistaan, eikä univormu ole vieläkään muuttunut.

Roviolta Vesterbacka lähti vuonna 2016. Hänen mukaansa se oli hyvä hetki yrittää tehdä jotakin isompaa: vaikka pelastaa Suomi ja tehdä maailmasta parempi paikka.

Se onnistuisi muuttamalla asenneilmapiiriä ja rohkaisemalla uskomaan siihen, että meilläkin voi onnistua ilmiömäisesti.

Sitä Vesterbacka yrittää edelleen, vaikka viime aikoina hänkin on törmännyt epämääräiseen vastustuksen hyytelöön.

Vesterbackan näkyvin hanke Roviolta lähdön jälkeen on ollut Tallinnan ja Helsingin yhdistävä rautatietunneli.

Vesterbacka oli joulukuussa 2016 ”frendien kanssa dinnerillä” Tallinnassa. Pöydässä tuli puheeksi, että lauttamatka Viron ja Suomen välillä on turhauttavan pitkä, kaksi tuntia. Vesterbacka oli jo suunnitellut tuhansien opiskelijoiden asuttamista Espooseen, joten ajatus pelkän kaupunkisuunnittelun ulottamisesta metropolitunneliin otti nopeasti tulta.

– Kävin Viron ulkoministerin luona kertomassa ilmoitusluonteisena asiana, että me päätettiin tehdä tällainen tunneli. Se kysyi, että ketkä me. Minä sanoin että minä ja noi mun frendit tuossa viereisessä pöydässä. Se vaan nauroi, eikä ottanut sitä todesta, mutta me alettiin tehdä.

Nyt, kolme vuotta myöhemmin, hankkeella on Vesterbackan mukaan rahoitus koossa ja uskottavat yhteistyökumppanit. Hänen suunnitelmansa mukaan junat kulkevat jouluna 2024.

Kaikkiin innostus ei ole tarttunut. Julkiselta puolelta hanke on tyrmätty Suomessa ja Virossa.

Westerbackan hankkeen tärkein yhteistyökumppani on kiinalainen China Railway Group Limited, CREC, yksi maailman suurimmista rakennusyhtiöistä.

Juuri tällä tavalla pitää yrittää maailmassa, jonka ”kello käy paljon aikaisempaa nopeammin”, Vesterbacka uskoo. Muuten Suomesta sammuvat valot.

Mutta hänestä keskustelu tunnelista on mennyt vinoon. Puhutaan vain tunnelista ja löysin heitoin siitä, miksei hanke voi onnistua. Tunnelihankkeen laajempi yhteys on kuitenkin jäänyt näkemättä.

Sen esittelemiseksi Vesterbacka kaivaa puhelimestaan karttoja, joissa maailma on käännetty kyljelleen. Tukholma ylhäällä, Helsinki ja Tallinna keskellä, Pietari näiden alapuolella. Näissä kartoissa Suomi on kaiken keskellä.

– Me olemme Kiinan, Japanin Intian lähin naapuri Euroopan Unionissa. Tätä ei Suomessa ymmärretä. Suomi on Euraasian sydän. 80 prosenttia maailman väestöstä asuu meidän alueellamme.

Tunnelissa ei ole kyse vain matka-ajan lyhentämisestä vaan Suomen ja Euroopan tulevaisuudesta, Vesterbacka luettelee. Sydämen tehtävähän on pumpata elinvoimaa kaikkialle ympärilleen.

Kaikki alkaa kietoutua kaikkeen: Suomeen tarvitaan lisää opiskelijoita paikkaamaan jo alkanutta asiantuntijapulaa, kasvulle tarvitaan lisää potkua, tarvitaan yrittäjyyttä, kohtaamisia, uusien mahdollisuuksien avaamista.

Tunneli on sivujuonne, kun Helsingistä ja Tallinnasta luodaan ”maailman tiivein ja kovin talenttikeskittymä”, ja se pitää myös uskoa mahdolliseksi.

– Meillä on vetovoimatekijöitä, paras koulutus, onnellisin kansa, yrittäjyyttä, puhtain ilma, vähiten korruptiota. Tunneli luo vetovoimaa ja mahdollistaa tulevaisuuden kasvun, kun huolehditaan, että on riittävästi asuntoja kohtuuhintaan, että kaikki tänne muuttavat varmasti mahtuvat. Ja me houkuttelemme myös kansainvälisiä yliopistoja sijoittumaan alueelle.

Tunnelissa ei ole kyse vain matka-ajan lyhentämisestä vaan Suomen ja Euroopan tulevaisuudesta, Vesterbacka sanoo. Kuva: Kai Sinervo

Ei ole tavanomaista, että punaisessa hupparissa kulkeva markkinointimies alkaa puuhata kansainvälistä junatunnelia. Siksi Vesterbacka sanoo osanneensa odottaa vastareaktiota, ei voi tehdä -asennetta.

Hänet on silti yllättänyt se, miten kevyesti tunnelihanke yritetään ohittaa. Tunnelia ei esimerkiksi voi rakentaa, koska pelkästään Virossa luvitukseen menee kuusi vuotta.

Vesterbackaa ärsyttää. Hänen piti todistaa virolaiselle ministerille, että luvitukseen menisi Virossa oikeasti puolitoista vuotta.

Ministeritapaamisessa hankkeen aikataulu kyseenalaistettiin sen kummemmin perehtymättä. Paikalla oli myös kiinalaisen rautatieyhtiön CREC:n johtaja Chen Yun,

– Siihen Chen huomautti, että aikataulu on haasteellinen, mutta kun CREC on pelkästään Kiinassa rakentanut 18 000 kilometriä rautatietunnelia, niin eiköhän tämä reilu sata kilometriä onnistu annetussa aikataulussa.

Vesterbackan mielestä hankkeen laskelmat ovat perusteellisia ja kunnossa ja ongelmat ratkaistavissa. Hän ymmärtää, senkin, että poliitikoille aihe voi olla monesta syystä hankala.

– Mutta tällaiset löperöt heitot, että pelkästään luvitukseen menee kuusi vuotta, ovat minusta tosi epäreiluja. On väärin ja älyllisesti epärehellistä mennä sanomaan sellaista suurelle yleisölle.

Hyvästä kritiikistä Vesterbacka kiittää esimerkiksi vihreiden Osmo Soininvaaraa, joka on penkonut hankkeen laskelmia. Vesterbackan päätä kritiikki ei tosin ole saanut kääntymään, vaikka hyvillä perusteilla hän vakuuttaa luopuvansa hankkeesta.

Hyväksi perusteeksi ei kuitenkaan kelpaa esimerkiksi pelko investointien kaapuun puetuista Kiinan valtapyrkimyksistä. Kiinalla on omat pyrkimyksensä, mutta kaikkea investoimista ja hyödyllistä kanssakäymistä ei voi sen vuoksi lopettaa, hän huomauttaa. Väärin on myös olettaa, etteivät yhteydet muuhun maailmaan muuttaisi myös Kiinaa.

– Kiinan poliittinen järjestelmä ei ole osa tunnelin kokonaistoimitusta. Jos sellaista tulee vastaan, niin kerron sitten, Vesterbacka kuittaa.

Kasvu, koulutus ja Kiina, Vesterbacka luettelee. Hän haluaa tuoda ulkomaalaisia opiskelijoita Suomeen, jotta tänne saadaan talouskasvua ja osaajia. Hän vie suomalaista koulua Kiinaan, jotta kiinalainen yhteiskunta voisi muuttua paremmaksi.

Startup-tapahtuma Slushia hän oli perustamassa, jotta Suomeen saataisiin seuraavat isot kasvuyritykset.

Kaikkia hankkeita yhdistää hänen uskonsa siihen, että tekemällä eri tavalla ja tähtäämällä reilusti yli voi myös päästä korkealle.

Milloin Vesterbacka lakkaa yrittämästä?

– En usko, että koskaan. Olen tottunut siihen, että kentällä on aina monta palloa, ja ajattelen, että jollakin aikavälillä ne kaikki menevät maaliin.

Sitten hän virnistää viikarimaisesti.

– Joskus kyllä ajattelen, että helpommallakin voisi päästä. Mutta en minä osaa olla tekemättäkään.

Lue myös: Tänään julkaistaan synkkä väestöennuste - "Tätä menoa eläkejärjestelmä romahtaa"
Teppo Koskinen
teppo.koskinen@ess.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi