Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Streittari vai sober curious? Raittius on vanhanaikaista, viinaa vältellään nyt terveyssyistä

Kuva: Anniina Louhivuori

Yhä suurempi osa suomalaisista on kiinnostunut terveydestä ja hyvinvoinnista. Terveys on kasvava trendi, millä on vaikutuksensa myös päihteitä koskeviin mielipiteisiin.

Moni kuitenkin välttää sanaa raittius. Sitä pidetään vanhanaikaisena. Sijaisilmaisuina käytetään streittausta, absolutismia, päihteettömyyttä tai vaikkapa viimeisintä muoti-ilmaisua sober curious, kokeileva raittius.

Päihdehaitoista puhuttaessa sana raittius on lähes tuntematon. Se ei nouse voimakkaasti esille myöskään terveyskeskustelussa.

Asiantuntijoiden mukaan siihen on monta syytä. Yksi tärkeimmistä on se, että raittiudesta puhuminen ärsyttää monia. Pitää muistaa, että jopa 85 prosenttia aikuisväestöstä käyttää alkoholia tai muita päihteitä.

– Keskustelua vaikeuttavat raittius-sanaan tahallisesti tai tahattomasti liitetyt väärät mielikuvat, kuten syyllisyys ja häpeä sekä arkuus tunnustaa olevansa raitis, sanoo Raittiuden Ystävien toiminnanjohtaja Marko Kailasmaa.

EHYT ry:n Juha Mikkonen pitää yhtenä syynä alkoholin vahvaa roolia kulttuurissamme.

– Raittiuteen yhdistetään valitettavan usein ääriajattelu, toisen tuomitseminen tai aikaisempi alkoholiongelma.

Päihdelääketieteen professorin Hannu Alhon mielestä raittius-sana on vanhentunut. Hänen mielestään täysi raittius ei myöskään välttämättä ole tavoiteltavaa, eikä sitä voi yksiselitteisesti pitää terveen elämän ihanteena.

– Hyväksi se kyllä on, ellei sitä seuraa ahdistusta, Alho sanoo.

Täysin eri mieltä on Raittiuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja Marko Kailasmaa.

– Raittius ei ole koskaan vanhanaikaista. Se on ihmiselämän alkuperäinen ja luonnollinen elämäntila ja -tapa, Kailasmaa toteaa.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Juha Mikkonen myöntää järjestönsä puhuvan nykyisin mieluummin päihteettömyydestä kuin raittiudesta.

– Samasta asiastahan siinä on kysymys, mutta päihteettömyys on vakiintunut kielenkäyttöön ja kattaa asian mielestäni laajemmin kuin raittius, jolla on nuoren aikuisväestön keskuudessa vanhahtava kaiku.

Päihderiippuvaisten hoitoon erikoistuneen Avominne Oy:n toimitusjohtaja ja päihderiippuvuussairaudesta toipunut alkoholisti Mika Arramies pitää sen sijaan raittiutta oikeana sanana kuvaamaan päihteettömyyttä.

– Sana sinänsä ei ole vanhanaikainen, mutta sillä saattaa olla erilaisia merkityksiä. Minulle se tarkoittaa ”henkistä raittiutta”, itsenäistä valintaa olla käyttämättä päihteitä, jollekin toiselle se voi tarkoittaa ”raivoraittiutta”, joka yleensä merkitsee raittiuden pakkoa, Arramies pohtii.

Hän pitää raittiuden syytä olennaisen tärkeänä.

– Henkisesti raittiit valitsevat raittiuden arvovalintojensa tai terveydentilansa perusteella, kun taas moni on pakotettu raittiuteen työnantajan tai vaikkapa uskonnon määräämänä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen johtaja, emeritusprofessori Pekka Puska puolestaan arvioi, että ihmisten suhde alkoholiin määräytyy nykyään yhä enemmän terveyssyistä kuin moraalin pohjalta.

– Sanana raittius kuulostaa vanhanaikaiselta. Tosiasiassa se on kuitenkin selkeä termi kuvaamaan sitä, ettei käytä päihteitä – ja se ei suinkaan ole vanhanaikaista, Puska sanoo.

Laajan yhteiskunnallisen keskustelun aika koittaa vielä, Puska uskoo.

– Terveys tulee yhteiskunnassa yhä vahvemmaksi ihanteeksi. Tällä hetkellä keskustelua estää alkoholimyönteistä elämäntapaa esille tuova hyvin runsas mainonta ja tuotteiden tarjonta. Niiden takana ovat suuret resurssit ja taloudelliset edut.

Avominnen toimitusjohtaja Mika Arramies näkee yhtenä keskustelun rajoittajana alkoholi- ja lääketeollisuuden.

– Niiden intressissä ei ole se, että ihmiset olisivat päihteittä ja voisivat hyvin. Lääketeollisuus kytkeytyy tähän hieman mutkan kautta, ei niin suoraan kuin alkoholiteollisuus. Yksi syy on myös se, että meiltä puuttuu yhteiskunnallinen ymmärrys siitä, millainen sairaus päihderiippuvuus on, ja miten siitä voidaan toipua.

Lue myös: "Tämä ei ole enää ilmiö, vaan selvä trendi" – alkoholittomat oluet, viinit ja siiderit menevät myös Lahden marketeissa kuin kuumille kiville
Pentti Väistö
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Haluatko lukea koko artikkelin?

Tilaa ESS VerkkoPlus 1 kk 9,90 € ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa tästä 1kk
9,90€

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi