Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Oikeusministeri haluaa vaalirahat julki nykyistä avoimemmin – pian perustetaan taas työryhmä

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson asettaa syksyn aikana työryhmän uudistamaan vaalirahoituslakia. Kuva: Markku Ulander

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) haluaa muuttaa vaalirahoituslain nykyistä avoimemmaksi. Syksyn aikana asetetaan lain uudistamiseksi parlamentaarinen työryhmä.

– Mielestäni on pohdittava, miten vaalirahoituslain tarkoitus eli avoimuuden lisääminen voidaan nykyistä paremmin toteuttaa myös käytännössä, Henriksson sanoo Uutissuomalaiselle.

Kevään eduskunta- ja eurovaalien jälkeen keskusteltiin jälleen siitä, kuinka helposti lain pykäliä voidaan kiertää.

Yksi henkilö saa antaa ehdokkaalle esimerkiksi eduskuntavaaleissa tukea korkeintaan 6 000 euroa ja nimettömästi korkeintaan 1 500 euroa. Pykäliä voidaan helposti kiertää käyttämällä bulvaaneja eli ohjaamalla rahat kolmannen tahon kautta.

Rakennusneuvos Juhani Pousi esimerkiksi kertoi heinäkuussa Helsingin Sanomille käytännössä päättäneensä itse Antti Häkkäselle (kok.) ja Ville Kaunistolle (kok.) annetusta noin 10 000 euron rahoituksesta eduskuntavaaleja varten. Tuki maksettiin kahden yrityksen kautta.

Lisäksi Hjallis Harkimo (nyt) ja Risto Kalliorinne (vas.) ovat saaneet yhdistyksiltä laittomat, yli 6 000 euron tuet.

Lähes puolet tuesta nimettömänä

Nykyinen lainsäädäntö on ollut voimassa 10 vuotta.

– Nyt on hyvä hetki tarkastella kokonaisvaltaisesti sitä, miten lainsäädäntö on toiminut tähän mennessä ja miten se on täyttänyt tarkoituksensa. Tarkoitushan on lisätä vaali- ja puoluerahoituksen avoimuutta ja läpinäkyvyyttä ja tietoa ehdokkaiden mahdollisista sidonnaisuuksista, Henriksson sanoo.

Nykylain arkkitehti, vaalirahoituksen uudistamista selvittäneen toimikunnan puheenjohtaja Lauri Tarasti kertoo Uutissuomalaiselle olevansa lakiin erittäin tyytyväinen.

– Olen tietysti asiassa subjektiivinen, mutta mielestäni systeemi on toiminut hyvin. Se on ollut vaalirahoituskohun jälkeen kymmenen vuotta rauhallisessa jamassa, Tarasti sanoo.

Tarasti ja Henriksson eivät näe suurta ongelmaa 1 500 euron anonyymin tuen rajassa.

– Kyseessä ei mielestäni ole sinänsä mikään porsaanreikä, sillä lakia säädettäessä lähdettiin siitä, että lahjoittajien yksityisyyden suojan ja myös vaalisalaisuudenkin kannalta heillä täytyy olla mahdollisuus tukea haluamaansa ehdokasta pienemmällä summalla anonyymisti. Tietenkään lakia ei tule yrittää kiertää jakamalla saman lahjoittajan tukea moneen pienempään osaan, Henriksson sanoo.

Helsingin Sanomien selvityksen mukaan noin 40 prosenttia eduskuntavaaliehdokkaiden saamista tuista oli alle 1 500 euroa. Lauri Tarastin mielestä rajaa voisi tarkastaa alaspäin.

Tarastin mukaan lakia ei voi säätää täysin aukottomaksi, jos mahdollisuus nimettömään lahjoittamiseen halutaan säilyttää.

– Aina löytyy keino käyttää esimerkiksi bulvaania. Rahavirtojen täydellinen estäminen ja valvominen on aivan mahdotonta.

Lisää valtuuksia tarkastajalle?

Yksi keino lisätä avoimuutta on antaa Valtiotalouden tarkastusvirastolle VTV:lle lisää valtuuksia. Vaalirahoitusvalvonta voisi saada tietoja myös kolmansilta osapuolilta. Tällä hetkellä valvonta nojaa ainoastaan ehdokkaiden itsensä toimittamiin vaalirahoitusilmoituksiin ja lisäselvityksiin.

– VTV:llä ei ole nyt oikeutta mennä tarkastamaan esimerkiksi jonkin firman tileistä, kuinka paljon se on ehdokkaalle tukea antanut, Tarasti sanoo.

Uhkasakkoja annettu kuntavaalien jälkeen

Ehdokkaan ei tarvitse ilmoittaa tukijoitaan ennen vaaleja. Sekä Henrikssonin että Tarastin mukaan asiaan voidaan harkita muutoksia.

– Tästä käytiin keskustelua jo vuosien 2009–2010 valmistelussa. Silloin päädyttiin vapaaehtoisiin ennakkoilmoituksiin. Hyvin monet ehdokkaat myös tekevät vapaaehtoisen ennakollisen vaalirahoitusilmoituksen. Hallitusohjelman mukaisesti selvitetään keinoja vahvistaa vaalirahoituksen ennakkotietojen ilmoittamista äänestäjille jo ennen vaaleja, Henriksson sanoo.

Tarasti huomauttaa, että moni ehdokas saa tukea vasta aivan vaalien kynnyksellä.

Lopulta kaikki ehdokkaat ovat tehneet vaalirahailmoituksen – viimeistään monta viikkoa vaalien jälkeen. Ehdokkaalle, joka ei tee ilmoitusta tai tekee olennaisesti virheellisen ilmoituksen, voidaan määrätä uhkasakko.

– Vain kuntavaaleissa, joissa on yleensä noin 18 000 ilmoitusvelvollista, on jouduttu joskus turvautumaan uhkasakkomenettelyyn, mutta vain muutamien ehdokkaiden kohdalla, ministeri Henriksson kertoo.

Juha Honkonen
juha.honkonen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi