Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Missä viipyvät korkean jalostusasteen investoinnit Suomeen? – Työelämäprofessori: "Julkisella keskustelulla voi olla vaikutusta"

Googlen konesali-investoinnit mahdollistavat verkon tehokkaan käytön, huomauttaa Emilia Kullas Evasta. Kuva: Ella Kajaste

Perjantaina iloittiin Googlen uusista isoista investoinneista Suomeen.

Suomi pyrkii profiloitumaan korkean teknologian ja osaamisen maana, mutta teknologiainvestoinnit tänne ovat kuitenkin konesaleihin ja energiaan. Missä viipyvät niin sanotut korkeamman jalostusasteen investoinnit?

Tämä on hyvä kysymys, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) johtava tutkija ja Aalto-yliopiston työelämäprofessori Timo Seppälä

– Kyllähän ne ovat ehdottomasti sellaisia investointeja, joita pitäisi mieluummin tavoitella kuin konesaleja. Tietysti aika monella isolla teknologiayhtiöllä on tuotekehitystä ja aika isojakin organisaatioita Suomessa. Google työllistää Haminassa viime vuoden tilinpäätöstietojen mukaan noin 80 ihmistä ja muuten noin 20 ihmistä. Siinä mielessä voisi hyvinkin kysyä, missä ovat Googlelta softan tai palveluiden kehittämiseen liittyvät työpaikkainvestoinnit Suomeen.

Johtaja Emilia Kullas Elinkeinoelämän valtuuskunnasta (Eva) on tyytyväinen, että Google ylipäätään investoi Suomeen.

– En mitenkään aliarvioisi näitä, ne ovat minusta todella tärkeitä. Googlen investoinnit datakeskuksiin Suomeen ovat osa infraa. Jotta korkeamman jalostusasteen investointeja voi tulla, ensin tarvitaan näitä.

Kullas uskoo, että esimerkiksi 5G-verkon ympärille syntyy varmasti yrityksiä.

Työvoimapula kasvun esteenä

Timo Seppälä toteaa, että korkeasti koulutetuilla ohjelmisto-osaajilla on Suomessa hyvä työllisyysaste.

– Pitkään on puhuttu siitä, että Suomessa on vajausta softatyöntekijöistä. Tällä julkisella keskustelulla voi olla vaikutusta siihen, että isot teknologiayhtiöt eivät edes mieti investointeja Suomeen.

Saman mainitsee Emilia Kullaskin. Hänestä Suomen pitäisi nyt miettiä, miksi kansainvälisten osaajien kannattaisi tulla tänne, kun he voivat yhtä hyvin valita vaikkapa jonkun muun Pohjoismaan.

– Suomella on sekä vetäviä että työntäviä tekijöitä. On korkeat verot, mutta toisaalta veroille saa myös vastinetta. Suomi ei kuitenkaan välttämättä ole niin kovin helppo paikka tulla, olemme vielä aika suljettu yhteiskunta. Myös esimerkiksi lasten englanninkielisen koulutuksen järjestyminen on monelle perheelle kynnyskysymys. Sitä meidän pitäisi helpottaa, Kullas pohtii.

Hänen mielestään avaintekijä on myös koulutuksen lisääminen – aikuisväestön aivan yhtä lailla kuin nuorten. Koulutusta tarjoaa ratkaisuksi Timo Seppäläkin.

– Nythän monet yliopistot ovat jo kasvattaneet aloituspaikkojen määrää erityisesti tietotekniikan puolella. Sitähän se käytännössä tarkoittaa, että meidän pitäisi kasvattaa aloituspaikkojen määrää niin yliopistoissa kuin ammattikorkeakouluissa.

Googlen hyväntekeväisyysorganisaation Google.orgin Suomeen kustantamaa koulutusta Seppälä ei pidä ratkaisuna osaamisvajeeseen.

– Se on mielestäni enemmänkin markkinointia.

Seppälä suosittelee tekoälystä kiinnostuneille Helsingin yliopiston ilmaista verkkokoulutusta Elements of AI eli tekoälyn perusteet. Koulutukseen voi osallistua kuka vain.

Mistä rakentajat tulevat?

Emilia Kullas pitää erittäin merkittävänä, että Googlen kaltainen yhtiö sijoittaa nimenomaan Suomeen. Se kertoo hänestä siitä, että Suomessa kannattaa yrittää.

– Googlen sijoitukset Suomeenhan ovat todella huomattavia, parin vuoden aikana melkein 1,5 miljardia.

Perjantaina julkaistu investointi tuo Haminaan joitakin kymmeniä uusia pysyviä työpaikkoja, Timo Seppälä arvioi.

– Rakennusaikainen työllisyysvaikutus on tietenkin huomattavasti suurempi. Hyvä kysymys on kuitenkin, mistä rakennusaikaiset työntekijät tulevat: tulevatko he Suomesta vai lähialueilta.

Jos rakentajat tulevat naapurimaista, myös verotulot jäävät sinne. Muutenkin Googlen investoinnin kansantaloudellinen hyöty Suomeen jää suhteellisen pieneksi, koska myös laitteet tulevat muualta.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että tällaiset investoinnit ovat hirveän tärkeitä Haminan ja Kajaanin kaltaisille paikkakunnille, joilta on lähtenyt teollisia työpaikkoja. On tärkeää, etteivät kaikki työpaikat synny tulevaisuudessa Helsinkiin.

Minna Harmaala / Uutissuomalainen
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi