Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Luovutetun Karjalan kirkonkirjat ovat suvustaan kiinnostuneelle aarreaitta – 30 vuoden tallennusurakka eteni loppusuoralle

Turun yliopiston akatemianprofessori Virpi Lummaa ja Karjala-tietokantaan kuuluva kirkonkirja. Lehtikuva / Roni Lehti

Luovutetun Karjalan kirkonkirjoja on tallennettu digitaaliseen tietokantaan jo 30 vuoden ajan. Valtava urakka on nyt loppusuoralla. Avoin verkkotietokanta on osoittautunut kultasuoneksi paitsi karjalaisista sukujuuristaan kiinnostuneille, myös eri alojen tutkijoille.

Tallennustyö loppuu vuodenvaihteessa hankkeen päättyessä. Tavoitteena on, että tietokannassa on silloin noin 11 miljoonaa tietuetta. Asukkaita ei kuitenkaan ollut niin paljon, sillä ihmiset merkittiin elämänsä aikana moneen kirkonkirjaan. On arvioitu, että Karjalassa on asunut tietokannan kattamana aikana noin 1,3 miljoonaa ihmistä.

Karjala-tietokanta on harvinaisen kattava, sillä sieltä löytyvät kastettujen, vihittyjen, kuolleiden ja haudattujen sekä muuttaneiden luettelot sekä vielä rippi- ja lastenkirjatkin. Aikajänne on 1700-luvun alkupuolelta aina siihen asti, kun Suomeen siirretyt noin 70 seurakuntaa lopetettiin vuonna 1949. Kulttuurihistoriallisesti arvokas tietokanta on lajissaan maailman suurimpia väestöhistoriallisia aineistoja.

Internetin avoimella Katiha-hakuohjelmalla voi etsiä sataa vuotta vanhempia henkilötietoja. Tietosuojasyiden takia uudempia tietoja ei verkosta löydy lukuun ottamatta kuolleiden ja haudattujen tietoja, joissa aikaraja on 50 vuotta.

Työ jatkuu vielä kiivaana

Tähän mennessä tallennettuna on noin 10,9 miljoonaa tietuetta. Loppuja tietoja tallentaa kymmenkunta projektityöntekijää, jotka tuntevat vanhoja käsialoja sekä venäjää tai ruotsia.

– Työ jatkuu kiivaana vuodenvaihteeseen. Ihan kaikkia tietoja ei ehditä kuitenkaan tallentaa. Joistakin seurakunnista kaikkein vanhimpia, vaikeimmin luettavia ja huonokuntoisimpia sidoksia jää tallentamatta, kertoo Karjala-tietokantasäätiön hallituksen varapuheenjohtaja ja Kansallisarkiston erityisasiantuntija Tytti Voutilainen.

Hän huomauttaa, että tietokanta on varsin luotettava, sillä tallennettuja tietoja on tarkistettu ja korjattu. Katihassa väestötietoja ei ole digitoitu eli kuvattu kirkonkirjoista, vaan tallennettu tietueina hakuohjelmaan.

Suurperheet kiinnostavat tutkijaa

Maantieteellisesti tarkoin rajattu tietokanta palvelee myös ammattitutkijoita, sillä se sopii esimerkiksi lääketieteelliseen genetiikkaan tai muuttoliikkeen ja nimistön tutkimiseen.

Evoluutiobiologi, akatemiaprofessori Virpi Lummaa Turun yliopistosta on kollegoineen kiinnostunut ihmisen elinkierroista kuten siitä, mitkä tekijät vaikuttavat elinikään ja lapsilukuun. He ovat analysoineet Katihan tietoja muun muassa Raudusta ja Jaakkimasta.

Karjala on tutkijalle mielenkiintoinen kohde, koska siellä on elänyt suurperheitä saman katon alla. Useampi veli on asuttanut synnyinkotiaan vaimonsa kanssa. Länsi-Suomen alueella perheen vanhin poika peri kotitalon, kun taas Karjalassa perijöitä olivat kaikki pojat. Perimysjärjestys oli hyödyllinen esimerkiksi siksi, että kaskiviljelys vaati runsaasti työväkeä. Perherakenteisiin on keskittynyt erityisesti tutkijatohtori Jenni Pettay Turun yliopistosta.

– Olemme huomanneet, että kun vaimoja oli monta saman katon alla ja he saivat samoihin aikoihin vauvoja, lapsilla oli suurentunut kuolleisuusriski. Se ei kuitenkaan vähentänyt synnytysten määrää, Lummaa sanoo.

Lummaa on kollegoidensa kanssa seurannut samojen sukulinjojen vaiheita aina 1700-luvun puolivälistä toiseen maailmansotaan asti.

– Karjalaisten väestötietoja on ollut kiintoisaa seurata juuri erilaisten perherakenteiden takia. Karjalassa mentiin naimisiin paljon nuorempina ja saatiin enemmän lapsia.

Karjala-hausta ihmisiä oli helpompi jäljittää verrattuna esimerkiksi lännen saaristokuntiin. Länsi-Suomessa otettiin sukunimet käyttöön myöhemmin, joten kirkonkirjoissa vilisi hankalasti jäljitettäviä Eerik Eerikinpoika -tyyppisiä nimiä.

Tutkijoiden ja myös sukututkimuksen harrastajien työtä helpottaa, jos käytössä on useita lähteitä. Syntyneiden ja kuolleiden luetteloiden lisäksi esimerkiksi rippikirjat tarjoavat paitsi lisätietoja, myös auttavat jäljittämään oikeita ihmisiä.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi