Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

Suomalaisten lainkuuliaisuus loppuu, kun toisessa kädessä on ratti ja toisessa kännykkä

Jos puhelinta on pakko käyttää ajaessa, kouluttaja Juha Leivonen suosittelee käyttämään handsfreeta ja puheohjausta. Kuva: Akseli Muraja

Hirvi ilmestyy tiheikön takaa tielle juuri, kun olen avaamassa älypuhelimeni lukitusta. Polkaisen jarrua. Minut pelastaa törmäykseltä vain se, että vauhtia on vähän, noin 40 kilometriä tunnissa.

Hirven muotoinen taulu jatkaa matkaansa tien poikki vaijerin varassa.

– Jos olisit ajanut viittäkymppiä, olisi menty päin, toteaa vieressäni istuva Liikennetuvan kouluttaja Juha Leivonen.

Olemme Kuopion ajoharjoitteluradalla testaamassa, miten älypuhelimen käyttö heikentää kuskin havainnointikykyä.

Kun kuljettaja keskittyy ajamiseen, normaali reaktioaika on noin sekunnin. Siinä ajassa auto ehtii liikkua viidenkympin vauhdilla 14 metriä.

– Jos kuski ei täysillä keskity ajamiseen, reaktioaika pitenee joidenkin tutkimusten mukaan vähintään 1,6 sekuntiin, Leivonen kertoo.

Se tarkoittaa satasen vauhdissa noin 45 metrin matkaa ennen jarrutuksen alkamista. Jarrutusmatka on hyvissä olosuhteissa suunnilleen saman verran.

Satasen vauhdissa auton koko pysähtymismatka on siis ilman älypuhelinta noin 70 metriä ja puhelinta räplätessä vähintään 90 metriä.

– Paras ohje on minusta se, ettei puhelinta käytetä ajon aikana lainkaan. Se ei kuitenkaan taida nykyään olla mahdollista. Puhelinta on katsottava heti, kun se vähänkin kilahtaa, Leivonen sanoo.

Kesällä julkaistun tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät matkapuhelinta liikenteessä muita eurooppalaisia varomattomammin. Joka toinen kertoi puhuneensa ratissa kännykkään ilman handsfreeta, ja yli kolmasosa kertoi tekstailleensa tai somettaneensa ratin takaa.

Esimerkiksi Ruotsissa vastaavat luvut olivat noin 31 ja 25 prosenttia ja Euroopassa keskimäärin 29 ja 24 prosenttia. Tiedot ovat peräisin ESRA2-kyselystä, jossa kartoitettiin tienkäyttäjien asenteita ja kokemuksia 32 maassa. Kysely tehtiin vuonna 2018.

Lain mukaan viestintälaitteen häiritsevä käyttö ajon aikana on kielletty. Kielto koskee kaikkien ajoneuvojen kuljettajia.

Suomalaiset ovat tutkitusti sääntöjä kunnioittava kansa. Mistä kyselyn paljastama piittaamattomuus siis kertoo?

– Suomalaiset ovat paitsi lainkuuliaisia myös innostuneita teknologiasta. Oma arvioni on, että matkapuhelimista on tullut niin olennainen osa arkeamme, että se näkyy myös liikenteessä, sanoo Liikenneturvan toimitusjohtaja Anna-Liisa Tarvainen.

Kännykän käyttö vaikutti Suomessa noin 20 kuolemaan johtaneeseen moottoriajoneuvo-onnettomuuteen vuosina 2013–2017, käy ilmi Onnettomuustietoinstituutin (OTI) selvityksestä. OTI tutki kaikkiaan 921 onnettomuutta.

Samalla aikavälillä kuoli lisäksi kymmenkunta jalankulkijaa ja pyöräilijää onnettomuuksissa, joissa kännykkä oli ”myötävaikuttavana tekijänä”.

Yhdessä OTI:n tutkimassa tapauksessa pakettiauto ajautui kantatiellä vastaantulevien kaistalle ja ajoi nokkakolarin kuorma-auton kanssa. Pakettiauton kuljettaja kuoli, kuorma-autokuski loukkaantui.

Onnettomuus sattui suoralla tiellä. Näkyvyys oli hyvä ja tien pinta kuiva.

Tutkijalautakunnan mukaan pakettiauton kuljettaja ei ollut huomannut ohituskaistan loppuneen ja tien muuttuneen kaksikaistaiseksi.

Selvisi, että muutama minuutti ennen törmäystä kuljettaja oli kirjoitellut tekstiviestejä ratin takana. Lautakunnan johtopäätös oli, että matkapuhelimen käyttö ajon aikana heikensi kuskin keskittymistä ajamiseen.

Tarvainen sanoo, että tarkkaamattomuudesta tieliikenteessä on tullut vakavasti otettava ongelma. Hän viittaa Euroopan komission muutaman vuoden takaiseen arvioon, jonka mukaan tarkkaamattomuus on riskitekijänä 10–30 prosentissa kaikista liikenneonnettomuuksista.

– Suuri määrä vähäisempiä omaisuusvahinkoja, joissa syynä on älypuhelimen käyttö, jää pimentoon. Peltikolareita ei edes tutkita tältä osin. Älypuhelimet ovat merkittävä liikenneturvallisuusongelma, Tarvainen sanoo.

ESRA2-kyselyn mukaan Suomessa annetaan suhteellisen vähän sakkoja kännykän käytöstä ratissa.

Tarvainen sanoo toivovansa lisää valvontaa – mutta toteaa samaan hengenvetoon, etteivät poliisin resurssit riitä järjestämään kovin usein erillisiä ”kännykkäratsioita”.

Tarvainen odottaa tulevan tieliikennelain tehostavan kännykän käytön valvontaa.

Kun laki astuu voimaan ensi kesänä, kuljettajalle voidaan määrätä matkapuhelimen käytöstä liikennevirhemaksu automaattisen liikenteenvalvonnan perusteella. Virhemaksuja voidaan lähettää kesäkuun alusta alkaen, ja ne korvaavat nykyiset rikesakot.

Anna-Liisa Tarvaisen mukaan huonoista tavoista voi oppia pois.

– Suosittelen flip and mute -konstia: voi kokeilla vaikka kuukauden ajan, että ajaessa laittaa kännykän äänettömälle näyttö alaspäin ja lopettaa räpläämisen.

Lue myös: Uuden auton ostaja on usein iäkäs mies - värivalinta takaa paremman jälleenmyyntiarvon
Janne Laitinen
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi