Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa
Juha
Honkonen
juha.honkonen@uutissuomalainen.fi

Näkökulma: Riihessä puitiin porkkanoita – budjetin työllisyyskeinoissa ei keppi heilu

Työministeri Timo Harakka (sd.) esitteli tiistai-iltana hallituksen työllistämiskeinoja. Kuva: Jussi Nukari

Budjettiriihi päivässä pakettiin. Sellaista ei usein näe. Keskusta ja vihreät olivat selvästi sopineet kinansa hyvissä ajoin.

– Enemmän aikaa meni kopioiden ottamiseen kuin päätösten tekemiseen", pääministeri Antti Rinne (sd.) vitsaili tiistai-iltana.

Lohkaisu oli puoliksi totta, sillä hallituspuolueiden kansanedustajilta alkoi tipahdella talousarviota ylistäviä pitkiä sähköposteja jo ennen budjettikalvojen esittelyä. Hehkutukseen oli valmistauduttu.

Talousarvio iskee tavalliseen kansalaiseen esimerkiksi bensan hinnan nousulla, mutta työllistämiskeinoissa on porkkanaa, ei juurikaan keppiä. Esimerkiksi työttömyysturvan aktiivimallin leikkuri puretaan heti vuodenvaihteessa.

Etukäteen arveltiin, ettei Rinteen hallituksen ensimmäinen budjetti olisi vielä kovin punavihreä. Mutta kyllä se on. Esimerkiksi luonnonsuojelu ja koulutus saavat tuntuvat korotukset jo ensi vuonna.

Tavoitteena 60 000 uutta työpaikkaa

Riihen tärkeintä antia oli kuitenkin työministeri Timo Harakan (sd.) lista työllisyystoimista, joiden avulla olisi tarkoitus kaapia kasaan 60 000 uutta työpaikkaa. Ekonomistit varoittelevat talouskasvun selvästä hiipumisesta, joten tiukkaa tekee. Tämän myönsivät tiistai-iltana myös Rinne ja valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.).

Työllistämiskeinoja on 25. Mikä on niiden vaikutus, on hallituksellekin täysi arvoitus. Rinne joutui jo tiistai-iltana myöntämään, ettei keinojen työllistämisvaikutuksia ole arvioitu.

– Ei ole tässä vaiheessa konkreettista arviota. Asiaa käydään läpi hallituksen iltakoulussa 9.10. Meille keskeinen tarkastelukohta on ensi vuoden elokuun budjettiriihi, jolloin pitää olla kasassa puolet tarvittavista työllisyystoimista, Rinne kertoi.

Suomi-juna paahtaa siis vielä pitkään luukut ikkunoissa kohti jyrkännettä. Käännös tulee vielä, hallitus jatkaa vakuuttelemistaan.

Konkreettisia ja hähmäisiä keinoja

Työllistämisessä on niin konkreettisia (20 uutta työkykykoordinaattoria TE-toimistoihin) kuin hähmäisiäkin (työttömyysturvaa ja työttömien palveluita uudistetaan tukemaan nopeaa työllistymistä) keinoja.

Tavoitteiksi mainittiin erikseen 55–64-vuotiaiden työllisyysasteen nostaminen ja työperäisen maahanmuuton helpottaminen.

Enemmän aikaa meni kopioiden ottamiseen kuin päätösten tekemiseen. Pääministeri Antti Rinne (sd.)

Edelliseen liittynee keinojen ainoa keppi: eläkeputken alarajaa nostetaan vuodella. Jälkimmäistä taas jouhevoitetaan siirtämällä tehtävä sisäministeriöltä työ- ja elinkeinoministeriölle.

Hallitus ansaitsee risuja keinojen epämääräisyydestä mutta ruusuja työperäisestä maahanmuutosta. Työnantajat ovat jo pitkään valitelleet työvoimapulaa. Kantasuomalaisia ei vain riitä joka hommaan, ja ikäluokat sen kuin pienenevät. Valmis, rajan takaa tuleva työvoima säästää esimerkiksi koulutusmenoissa ja lieventää kestävyysvajetta.

Hallituksen punavihreys näkyy monella tavalla

Solidaarisuusveroa jatketaan hallituskauden loppuun. Ensi vuonna korkeakoulujen perusrahoitusta nostetaan 60 miljoonalla eurolla. Opettajia lisätään ammatilliseen koulutukseen. 200 miljoonan euron veronalennukset kohdistetaan pieni- ja keskituloisille ihmisille.

Päiväkotien ryhmäkokoja pienennetään. Jokaiselle lapselle taataan mahdollisuus harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Luonnonsuojeluun satsataan 100 miljoonaa lisäeuroa etupainotteisesti jo ensi vuonna.

Budjetti iskee tavalliseenkin kaduntallaajaan

Asuntolainan korkovähennystä leikataan asteittain. Kotitalousvähennystä pienennetään hallitusohjelman mukaisesti.

Tupakkaveron korotuksia jatketaan ja virvoitusjuomaveroa nostetaan. Näistä valtio raapii yhteensä 75 miljoonaa euroa. Ehkä jotakuta lohduttaa se, ettei alkoholiveroa nosteta vielä ensi vuonna.

Liikennepolttoaineiden verotusta sen sijaan korotetaan vuositasolla peräti 250 miljoonalla eurolla.

Muitakin ilmastotoimia piisaa: tukea annetaan muun muassa maankäytön ilmastotoimiin, asuinkerrostalojen energiaremontteihin, sähköautojen latausinfraan, biokaasun edistämiseen, puurakentamiseen sekä kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen.

Juha Honkonen
juha.honkonen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi