Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa

"Ammatillisen koulutuksen uudistuksen kehityskulku on kuin kuolleen aivokäyrä" – OAJ:n mukaan rahoitusleikkaukset hyydyttivät hyvät suunnitelmat

OAJ:n mukaan opettajien määrä on ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa vähentynyt viime vuosien aikaan yli 1600:lla. LEHTIKUVA / RONI LEHTI

Ammatillisen koulutuksen uudistus ei ole toteutunut sillä tavalla kuin oli tarkoitus, ja ennen kaikkea tässä ei ole tapahtunut kehitystä parempaan, toteaa Opetusalan Ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

– Kehityskulku on kuin kuolleen aivokäyrä, hän vertaa.

Jos nyt ei tehdä kunnon korjausliikkeitä, työelämä ei Luukkaisen mukaan saa tarvitsemaansa osaamista ja alkaa huutaa ammatillisen koulutuksen laadun perään.

Luukkainen toi huolensa esiin tiistaina Helsingissä, jossa esiteltiin OAJ:n teettämää selvitystä, jossa kartoitettiin opettajien näkemyksiä vuoden 2018 alussa voimaan tulleesta ammatillisen koulutuksen uudistuksesta.

Uudistuksessa oli Luukkaisen mielestä sinänsä kunnianhimoisia ja hyviä tavoitteita, muun muassa työelämän ja oppilaitosten yhteyden vahvistaminen ja pyrkimys siihen, että opiskelijan saama koulutus on relevanttia työmarkkinoilla. Myös oppilaiden yksilölliset opintopolut katsottiin tärkeiksi. Lisäksi opettajien toivottiin olevan enemmän läsnä työpaikoilla.

Uudistuksen hyvien tavoitteiden tiellä ovat olleet rahoitusleikkaukset. Kaiken kaikkiaan ammatillisen koulutuksen rahoitusta on leikattu Luukkaisen mukaan vähintään 250 miljoonaa euroa. Opettajien määrä ammatillisessa koulutuksessa on viime vuosien aikana vähentynyt yli 1 600:lla.

Luukkainen muistuttaa, että uudistuksen käytännön ratkaisuksi viitoitettiin se, että opiskelua siirretään oppilaitosmuotoisesta opiskelusta työpaikoille.

– OAJ on ollut koko ajan sen suhteen erittäin kriittinen nimenomaan siksi, että varsin isolla osalla opiskelijoista ei mielestämme ole sellaisia valmiuksia itsenäiseen työskentelyyn kuin mitä työelämämaailmassa opiskelijoilta edellytetään, Luukkainen sanoi.

Palautusta odotellessa

Koulutuskeskus Salpauksen rehtorin Päivi Saarelaisen mukaan koulutusuudistus tuli todella pahaan aikaan leikkausten kanssa. Suuri osa uudistuksen hyvistä tavoitteista siirtyi tulevaisuuteen, koska ensin pitää toipua leikkauksen tuomista haasteista, hän lisää.

– Jos koulutuksesta viedään 30 prosenttia resursseista, kuten monella koulutuksenjärjestäjällä on käynyt, niin totta kai se vaikuttaa toimintaan. Silloin kaikki hyvät tavoitteet eivät ole voineet toteutua niin kuin on ajateltu.

Uudistuksen parhaana tavoitteena Saarelainen pitää tiivistä yhteistyötä oppilaitoksen ja työelämän kesken niin, että opiskelija valmistuttuaan työllistyisi. Silloin työpaikka saisi tarvitsemaansa työvoimaa.

Laki ammatillisesta koulutuksesta lähtee voimakkaasti henkilökohtaistamisesta, mikä Saarelaisen mukaan sinänsä on hyvä asia. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että tarvitaan enemmän aikaa perehtyä yksittäiseen opiskelijaan, nuoreen tai aikuiseen.

– Ja perehtymiseen tarvitaan osaajia, opoja, opettajia ja ohjaajia. Aikaa tarvitaan myös työpaikalla.

Hänen mukaansa nyt odotetaan kovasti, että ammatillisen koulutuksen rahoitukseen tulisi palautusta.

– Nyt ei voi puhua edes, että tulisi mitään korotuksia, vaan puhutaan, että tulisi palautusta suhteessa siihen mitä on leikattu, Saarelainen sanoo.

Vastuu edelleen oppilaitoksilla

Etelä-Savon ammattiopiston rehtori Taru Särkkä katsoo, että näin nopealla aikataululla ei näin suurta muutosta saada täydellisesti maaliin.

– Hyvään suuntaan me olemme kuitenkin menossa, hän lisää.

Särkkä sanoo, että hänen oppilaitoksessaan on tehty hartiavoimin töitä, jotta ammatillisen koulutuksen uudistus saataisiin onnistumaan, mutta esimerkiksi työelämässä oppimiseen liittyy yhä erilaisia haasteita.

– Kun tavoitteena on viedä oppimista yhä enemmän työpaikoille, esimerkiksi vastuukysymykset ovat nousseet esille. Pelätään, että työpaikalla olisi sataprosenttinen vastuu opiskelijan osaamisen kehittymisestä. Mutta kyllä vastuu on edelleen oppilaitoksilla. Menee varmaan aikaa ennen kuin saamme kaikki yrittäjät ymmärtämään, mistä reformissa on kyse.

Särkkä iloitsee erityisesti siitä, että Etelä-Savon ammattiopiston alueella yrittäjät ovat ottaneet oppisopimusmallin mahdollisuudet vakavasti, ja opiskelijat voivat näissä lyhyissä oppisopimuksissa kasvattaa osaamistaan.

– Se on hyvä malli, hän lisää.

Yhtenäinen ryhmä opiskelijoille tärkeä

Myös Suomen ammattiin opiskelevien liitossa (Sakki) arvioidaan, että koulutusuudistuksella oli hyviä tavoitteita. Esimerkkeinä liiton puheenjohtaja Elias Tenkanen mainitsee opiskelijan paremman huomioon ottamisen ja yksilöllisemmät opintopolut.

– Suurin ongelma on ollut samalla vähentynyt rahoitus.

Jatkuvan haun mukanaan tuoma joustavuus on Tenkasen mielestä hyvä asia, mutta toisaalta se haittaa yhtenäisten opiskelijaryhmien luomista. Opetuksen ja opiskelijoiden ryhmäytyminen on vaikeutunut myös siksi, että opiskelijat etenevät omia opintopolkujaan.

– Opiskelijoille ryhmä on tosi tärkeä monellakin tapaa. On ihan oppimisenkin kannalta tärkeää, että on tuttuja ja turvallisia kavereita, jotka pystyvät auttamaan muun muassa opintoihin liittyvissä asioissa, Tenkanen sanoo.

STT
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi