Aiheet

Käyttäjätiedot

Käyttäjä:
Maksullinen sisältö:
Omat tiedot Kirjaudu ulos
Kotimaa
Juha
Honkonen
juha.honkonen@uutissuomalainen.fi

Näkökulma: Poliittiset virkanimitykset voivat paksusti – Kelan pääjohtaksi valittaneen keskustalainen

Kelan pääjohtaja Elli Aaltonen jää vuodenvaihteessa eläkkeelle. Kuva: Eija Quinlan

Tänään tiistaina päättyy Kansaneläkelaitoksen eli Kelan pääjohtajan haku. Maanantaina kovin julkistettu nimi oli Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio. Mutta voidaanko hänet valita, sillä hän on demari?

En koe olevani oraakkeli, kun veikkaan, että kisan vie vielä joku keskustataustainen hakija.

Miksikö? Siksi, että Kelan pääjohtajuus on keskustan paikka. Se on maan tapa.

Poliittiset virkanimitykset voivat hyvin Suomessa 2019.

Tahtoa muuttaa näitä kekkoselta tuoksahtavia, ummehtuneita käytäntöjä on ollut.

Toissa eduskuntavaalien kynnyksellä keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä esitti lupauksen, että sulle–mulle-politiikan aika on ohi.

”Poliittiset paketoinnit virkanimityksissä syövät politiikan uskottavuutta”, Sipilä sanoi.

Mutta ehei. Lehmänkaupat jatkuivat.

Viime kauden alkupuolella Kelan pääjohtajaksi nimitettiin Elli Aaltonen, joka on kertonut julkisuudessa olevansa alkiolainen keskustalainen, tosin ilman jäsenkirjaa. Paikka on ollut jo 62 vuoden ajan kepun hallussa.

Entinen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) kertoi Uutissuomalaiselle maanantaina, ettei hae tehtävään.

Osa nimityksistä on niin selviä, ettei niistä kunnolla edes keskustella. Esimerkiksi käy Alexander Stubbin (kok.) nimitys Euroopan investointipankin (EIP) varapääjohtajaksi.

Hypo-pankin pääekonomisti Juhana Brotherus sentään kyseenalaisti poliitikoille korvamerkityt pankinjohtajapestit.

– Mihin tarvitsemme Euroopan investointipankin poliittisesti valittuja johtajia 25 000 e/ kk -palkalla. Aidosti utelias, Brotherus kirjoitti Twitterissä.

Aavistuksen verran keskusteltiin myös siitä, pitääkö Suomen Pankin pääjohtajana olla poliitikko. Olli Rehn (kesk.) tehtävään kuitenkin valittiin.

Antti Rinteen (sd.) Hallitus nimitti elokuussa sosiaali- ja terveysministeriön uudeksi kansliapäälliköksi demaritaustaisen Kirsi Varhilan.

Kausi on vasta alussa, joten monta nimitystä ehtii tehdä. Kelan ohella nyt ollaan valitsemassa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston eli Sitran yliasiamiestä. Palkka on 22 000 euroa kuussa.

Tehtävään on valittu niin poliitikkoja kuin yksityisenkin sektorin johtajia. Aikanaan Esko Aho (kesk.) voitti MIT:n professorin ja tulevan nobelistin Bengt Holmströmin. Nyt ennakkosuosikki Nokia-taustaisen Mikko Kososen tilalle on Jyrki Katainen (kok.).

Toisin kuin Sitran hallintoneuvoston kokoomuslaiset olisivat halunneet, tehtävään sentään haastatellaan myös tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wilenius.

Sitran hallituksen puheenjohtaja on muuten Martti Hetemäki, joka yllättäen ilmoitti lopettavansa valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä jo maaliskuussa. Hän kertoi STT:lle, että tavoitteena on niin sanotun työelämäprofessorin (Professor of Practice) virka, jos jokin yliopisto haluaa tarjota hänelle sellaisen.

Todennäköisesti Hetemäen tilalle valitaan joku paremmin viherpunamultaan sopiva henkilö. Hetemäki kun oli vetovastuussa aktiivimallia valmistelleessa työryhmässä, kannatti viime hallituksen sote-uudistusta ja hänen mielestään suomalaisten pitäisi hyväksyä palkkaerojen kasvu.

Ketkä tehtäviin valitaan? Ainakin sopivimmat, ehkä jopa pätevimmät hakijat. Joskus pätevimmällä sattuu olemaan puolueen jäsenkirja, mutta usein ei.

Juha Honkonen
juha.honkonen@uutissuomalainen.fi
@
Tämä sisältö on avoinna tilaajillemme.

Jatka lukemista LTV:n tarjoamana 2 vk maksutta!

Tilaa ESS VerkkoPlus 2 viikoksi maksutta ja pääset lukemaan kaikki Etelä-Suomen Sanomien sisällöt.

Tilaa 2 vk maksutta

Oletko jo tilaaja?

Mitä tunnetta juttu sinussa herätti? Vastaamalla näet, millaisia tunteita juttu herätti muissa lukijoissa.

Kommentit comments

Suosittelemme

Näitä luetaan nyt

Paikallismediat

Lue seuraavaksi